sunnuntai 31. elokuuta 2014

Oliiviöljyä

Turhauduin maailman paskimpaan opetukseen, ja torstai-iltana työvuoron jälkeen päätin olla menemättä perjantaina kouluun. Sen sijaan haaveilin hermoja rauhoittavasta viinistä. Kotiin, ruokaa nassuun, Paikalliseen. Mukavan rauhallinen ilta. J tuli joskus puolen yön paikkeilla, hetki juteltiin tiskillä kunnes se liittyi johonkin pöytäseurueeseen. Loppuillasta vielä takaisin mun luo tiskille. Seurueen henkilöt olivat J:n tuttuja, oltiin juteltu niistä just viime viikonloppuna. Pelottavia, hurmaavia. Hulluja. Ja jatkothan siitä tuli. Mielenkiintoinen ilta, kaikin puolin. Kuudelta aamulla lähdettiin J:n kanssa pois, kadunkulmassa J toteaa että yrittäsin nyt olla fiksu ja mennä kotiin, mutta kyllähän hän mieluummin mun kanssa juttelee kuin seinille. Mentiin J:lle, suoraan nukkumaan.

Ruudulla kiehnää joku nainen, voihkinta ja uikutus kuulostaa juuri vähän liian teennäiseltä. J makaa sängyllä alastomana. Nousen hajareisin J:n päälle. Lämmitä vähän... Lantio alkaa tehdä pientä liikettä, jäykistyvä kalu hieroo pehmoisia huulia. Ajattelin vain hetken siinä härnätä ja sitten kiepsahtaa pois, mutta J siirtääkin pitsihousujen haarakiilan sivuun ja alkaa etsiä tietä sisään. Hetken mietin pitäisikö estellä, en uskonut olevani tarpeeksi kostea. Vaan kappas kummaa, kalu painautui sisään ja kohtuullisen liukkaasti. Kiiltävät silmät katsoo hymyillen, kujeillen takaisin. Nammm, kalu liikkuu ihanasti, litisyttäen pimpsaa. Toinen rinta kaivetaan ulos kupistaan. Leikkisää. Sormet etsiytyvät klitalle, väristykset saavat ynisemään huomattavasti aidommin kuin ruudun neitokainen. Siinä on hyvä pomppia, tuntea kädet pakaroilla. Heitän vettä myllyyn ja painan sormeani peppuun. J huomaa sen kyllä, koska sen sormet on siinä ihan hollilla. Katos poikaa, rytmi kovenee, vaikka piti ottaa iisisti. Ai, ne sormet, ne sormet, välillä kiusaamassa klittaa ja välillä puristamassa pakaroita. Hengähdystauko, kapuan viereen makaamaan.Jatkan kalun kiusaamista, se ei osoita väsymisen merkkejä. Hyvin intiimiä, kiihkeitä katseita, katselen sen miehen sätkimistä. Helvetin kuumaa. En voi muuta sanoa. Sitten Käsi hamuilee oliiviöljypulloa. Loraus kalulle, se alkaa kiiltämään herkullisesti. Käteni jatkaa työtään, video jatkaa pyörimistään. Nainen ottaa kalua sisäänsä herkullisesti, peppu pomppii ja posket helottaa. Mitäs jos joku tiukka herkku pomppis tässä päällä... Huohotus kasvaa. Miltä tuntuisi laueta peppuun? Jos joku tiukka reikä olisi tossa... Ja käsi jatkaa pumppaustaan, puristus tuntuu varmasti tiukkana, öljy liukastaa touhun. Sormet hapuavat klitalle, juuri oikeasta kohdasta. Käden touhut saavat odottaa, huohotus ja säpsähtely vievät voiton. Vaan ei se loppuun asti vie, vaikka haluaisi, valitettavasti. Käsi jatkaa puuhiaan, vaativaa pumppaustaan, vaihdellen rytmiä, voimaa, kulmaa. Mikä nyt milloinkin näyttää saavan sätkimään. Videolla nainen on vaihtunut. Miellyttävämpi, huohotuskin aidompaa. Kaunis peppu, en voi muuta sanoa. Mitä jos kalu uppoaisi tuohon... Huohotus ja sätkintä käy voimakkaammaksi. Sitä on aivan helvetin kuumottavaa katsoa. Lopulta J laukeaa, mun käden pumpatessa, suun huohottaessa, nautiskellessa. Niin helvetin kiihottavaa. Lähes nukahdan siihen jälkikäteen. Niin taitaa J:kin. Lopulta noustaan ylös.

Nyt lauantaina törmään J:hin paikallisessa. Vaihdetaan vain pari sanaa tupakalla. Vaihdeltiin viestejä edellisenä iltana, nyt puhelin ei toimikaan enää. Mitkään viestit, ei puhelut, mene läpi. J lähtee ennen kuin ehdin kysyä siltä, kuinka meinaan saada siihen yhteyden. Toki mies vitsaili aiemmin, että jos asiaa on, yritä postikortilla. Jatkot mun luona, J ehti lähtä kirkkaasti ennen. Nyt iski kamala olo. Tiedän, naurettavaa. Mutta edes ajatus siitä, etten saa sille viestin viestiä perille... En voi sille mitään. En ainakaan tässä humalatilassa. Tuntuu kovin pahalta. Naurettavaa. Mutta tiedän miehen poistuvan kaupungista taas huomenna tai ylihuomenna. Ja ajatuskin siitä, etten saa sille mitään perille... Tupakan arvoinen paikka. Tuntuu pahalta. Naurettavaa.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Näppien polttamista

"Kai mä tavallaan oon vähän mustasukkainen kun nään sun tulevan niin hyvin juttuun noiden miesten kanssa." Ahaa. Kai sä tajuat etten mä kato niitä sillä mielellä. Ihan vaan hyvän päivän tuttuina tullaan toimeen. Ja mitä väliä sillä ees olis? "Niin no, ehkä mustasukkaisuus on vähän väärä sana. Kai mä pelkään menettäväni jotain, jos sä löydät jonkun itselles." Ymmärrän. Sitä mäkin pelkään.

Viiniä keittokomerossa. Pari asiaa, joita en olisi halunnut kuulla. Tai jotka nyt ainakin satutti. Lopulta kai hieman räjähdin. Totesin, että herra osaa välillä olla kerrassaan paskamainen. Vedet kihosi silmiin. Että tällasta mä otan vastaan. Miksi? Miksi vitussa? Miksi mä edes välitän enää? Ja sen ääneen sanominen satutti ihan yhtälailla. "Koska sä olet liian hyvä ihminen." Luja halaus tyynnytti tunteenpurkauksen hiljalleen. Vähän liikaa viiniä, meinasin aamun pikkutunneilla nukahtaa siihen jakkaralle. Herra töni mut lopulta hereille, kirjaimellisesti tunki lihapullan nenään. Väsynyttä nauramista, kunnes mentiin nukkumaan. Tai no, kiusaksihan se meni. Lantio vasten peppua. Kärsimättömät kädet riuhtoo housut pois tieltä, sujauttaa sormet kummulle. Heräilevä kalu hakee tietään haarojen väliin. Sisään asti. Sormet jatkaa kiusaansa, jopa siinä humalassa säpsähtelin ja huohotin. Makoisaa, hitaasti loppuu.

Myöhemmin heräsin farkut kintuissa, J:lläkin kalsarit nilkoissa. Olo oli jokseenkin kärsivä. Kävin vessassa ja kuorin turhat vaatekappaleet pois, oli kuitenkin lämmin. En tosin enää juurikaan nukkunut, torkahtelin. Asento oli hieman ahdas, J oli jäänyt siihen samaan asentoon mihin yöllä nukahti, eli kiinni muhun, ja mä olin jokseenkin likellä seinää. Välillä vaihdoin asentoa, johon J:kin taisi lopulta havahtua. "Huomenta." Huomenta. "Oonko mä ainoa jolla on peittoa?" Taidat olla, senkin rohmu. Peitto levittyy ylle, käsi nappaa kädestä ja vie lantion alle lämpöön. Makoillaan siinä hetki, hiljaista ja aurinkoista.

Juttelua ja tupakointia. Hitaasti olo tasaantuu, tosin liika tupakointi uhkasi heikottaa lisää. Ilkikurinen hymy, nousen ylös. Sormet hakeutuu housuihin, voihke ja huohotus täyttää keittokomeron. Lopulta on pakko rauhottaa sormet. Laskeudun polvilleni, vilkaisen ylöspäin nuolaisten huuliani, ja imaisen kalun suuhuni. Oah, sitä huokailua ja ilman sihisemistä hampaiden välistä. Aikani nuoleskelen nautinnolla, kunnes J:n kädet nostaa ylös. "Mitä jos menisit tohon pöydän ääreen", tottelen. Painaudun pöytää vasten, J ohjaa kalunsa sisään. Paikat on hellänä yöllisistä touhuista, vaikea asento teki hieman pahaa. Kosteuden levitessä meno helpottuu, ynisen pöytää vasten. Välillä vauhti kasvaa, tuntuu kuin kalu mylläisi sisäelimet uuteen järjestykseen, tuntui ainakin navassa saakka. Lopulta oli pakko pyytää rauhottumaan. Sormet hakeutuivat uudelleen klitalle, rauhalliset lyhyet työnnöt hieroivat. Kun siirrytään takaisin keittokomeroon, huomaan huohotuksen aiheuttaneen lievää huimausta. Sen siitä saa.

Myöhemmin vielä toistamiseen. "Miltä tuntuu kun on peukalo pepussa?". Likaiselta. "Mmm, likanen narttu." Tuhmalta tuntui myös sormettaa itseään toisen katsoessa. Ja sen laukeamisen näkeminen on aina nautinto.

Saatan ehkä pelätä tästä koituvaa kipua ja kärsimystä aina vain enemmän. Miksi mä en saa lopetettua tätä ikinä?

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Treffit ja hyvä sunnuntai.

Kävin eilen treffeillä. Sen uusimman duden kanssa. Joo. Oli hauskaa, join muutaman viinilasillisen. Herra oli mukavaa seuraa, voisin mennä toistekin. Ei siinä kuitenkaan tuntunu mitään ihmeempää vetovoimaa, alan epäillä tuleeko sellaista tilannetta koskaan. Siis että jo ensitapaamisessa olisi se joku magneettisuus. Jouduin vähän kikkailemaan, kun loppuillasta alkoi jo väsyttää. En halunnut teilata jamppaa, mutta mun osalta ilta nyt vaan alkoi olla jo plakkarissa. Herra ehdotti että oltais käyty vielä jossain yksillä (käytiin parissakin paikkaa illan aikana), ja kun mieleen ei tullut mitään tiettyä, totesi hän että kotoa löytyy myös pullo valkkaria. Hmmm. Mitähän siitä olis tullut? Hyvästelin kaverin risteyksessä, menin kulman taakse, viesteilin neiti H:n kanssa ja lähdin vielä Paikalliseen. Vittu mä oon tylsä. Mut tiedättekö sen fiiliksen, kun iltaa vois teoriassa vielä jatkaa, mut ei ehkä just siinä seurassa missä sen on aloittanut? En osaa selittää. Koska mulla kuitenkin oli hauska ilta. Mut jos sitä ois jatkanu, se olis mennyt jo vähän yli. Paikallisesta kävelin jonkun parrakkaan herran kanssa samaa matkaa kotiin, sillä se halusi saattaa. Öö, okei. Se oli menossa junaan, mutta seuraava lähtisi vasta melkein tunnin päästä ja se halusi tappaa aikaa. Höpistiin se matka kaikenlaista höpsöä, ja mielessä kyllä kävi olisko sille voinut jopa tarjota niitä kuuluisia kahveja. Mut toisaalta, ei kuitenkaan. Mielessä kävi myös, että lähtikö herra siinä mielessä just saattamaan, mutta perille päästyä sanottiin vaan hyvät jatkot, turvallista matkaa ja heihei. Että sellanen ilta.

Tän päivän oon hyörinyt neiti J:n kanssa, mukana myös hänen ei-poikaystävänsä. Ällön söpöä yhdessäoloa, vähän väliä piti olla sivelemässä käsivartta sormella tai jotain. Olen iloinen neiti J:n puolesta. Se kun on omalla tavallaan hurjan rempseä ja "kovaääninen" rohkea nainen, mutta tollasissa asioissa se tuntuu joskus jopa mua aremmalta. Ja nyt sillä on se hauska herra, jonka kanssa vähän avautua ja saada jotain hyvää. Ja tottakai olen hieman kateellinen. Mulle kans...

Uusi koti alkaa pikkuhiljaa tuntua juuri siltä - kodilta. Hitaasti mutta varmasti. Se ainakin näyttää kodilta.

J kutsui mökilleen. Epäsuorasti, mutta silti.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Paskapostia.

Pahoittelut. Nyt näemmä kävi niin, että blogin yhteydessä toimiva sähköposti on ainakin yhdelle pistänyt jotain paskapostia. Sama aihe kuin näissä "luonnoksissa" joita tekstilistaan ilmestyy... Eli jos on tarvetta potenssilääkkeille ni avaa vaan omalla vastuulla se linkki siitä viestistä :D.

Uus fyysinen sijainti vaatii vähä totuttelua. En näemmä ole aivan tottunut siihen, että ikkunan alla kadulla alkava rekkaralli n. 6.00 jostain kumman syystä herättää... Kai jotai roska-autoja sun muita, hyvin kaikuu tänne viidenteen kerrokseen.

Nuppi aika sekasin noin muutenkin. Pitänee varata aikaa gynelle tai jotain, nää pillerit saa mut jokseenkin hulluksi kohta. Ku oiski rahaa heitellä moisiin. Mut nää olotilat ei oo yhtään kivoja. Osa johtuu taas tästä muuttamisesta, osa puhtaasti hormonipuolen aallokosta, loput on sit kai jotain yleistä herkästi-ahdistuvan-ihmisen ongelmavyyhteä.

perjantai 1. elokuuta 2014

100 000. Muutoksia.

Ropsahti sata tonnia täyteen selauskerroissa. Kaksi vuottahan tää on tainnut täällä hillua. Ja kyllä on taso laskenut kuin lehmän häntä (mikä taso...).

Muutoksia huomenna. Noin niinku fyysisesti. Sitten pitäisi elää askeettisesti ja pyhällä hengellä, jotta kantakaupungin sykkeessä saa nukkua yönsä. Hah. Hyvä muuttaa paheiden ääreen kun ei ole varaa kieriskellä niissä. Ihan vähän ajattelin nauttia skumppaa sen kunniaksi. Kuitenkin.

Uusin deitti vaikuttaa ihan mukavalta. Kuten taisi jo kertoa. Ei vaan olla vielä nähty, ei oikein aikataulut osu yksiin juuri nyt. Jätettiin ilmaan roikkumaan. Kuten taisinkin jo kertoa. Eipä se ehkä fyysisesti niin viehätä (ainakaan kuvan perusteella), mutta johan mä olen sen kokenut, ettei se ulkoinen olemus tee vielä oikein mitään. Sillä kaikenhan ratkaisee se, kuinka suuri kyrp-PERSOONA henkilöllä on.