maanantai 30. marraskuuta 2015

Vanhalla kaavalla

Hengissä ollaan, mun elämässäni ei vaan tapahdu mitään. Tai ainakaan mitään sellaista, josta en olisi jo sata kertaa päivittänyt tänne. Vähän into kadoksissa jatkaa tätä blogia enää. Mitäs järkeä tässä on koskaan ollutkaan.

Välillä oli taas deittisaitti mustalla listalla. Sain niin tarpeekseni niistä säälittävistä nurkuajista. Nyt se on taas esillä, mutta en oikeastaan tiedä miksi. Kai mä olen typerä narttu kun mollaan niitä surkimuksia, ja silti pyörin siellä edelleen. (Miten niin en itse ole yhtä surkimus?)

Typerä olen silläkin saralla, että edelleen tarjoan pimpsaani J:lle. Useamman kerran siellä taas käynyt. Yksi viikonloppu pyörittiin perjantai-yöstä sunnuntai-iltaan toistemme seurassa. Olin jo melkein kotona saakka kun J laittoi perjantaiyönä viestiä että kiinnostaisko tulla teelle. Totesin hiprakassani että käviskö mieluummin viini. Kävin kotona nappaamassa pullon ja kävelin takaisin. Keskusteltiin vakavia (J:llä vähän huolia) ja tissuteltiin aamun pikkutunneille, jolloin J:ltä loppui tupakka. Pohdittiin mistähän sitä saisi lisää kun kaupat ei myy kiltaa. Naureskellen katsoin, että kurvin metroaseman ärrä aukeaa aikaisin, voitais käydä sen kautta ja mennä mun luo hakemaan vähän lisää juomaa. Lähes hysteerisen naurun saattelemana löntysteltiin ostamaan tupakkaa ja tuupattiin mun luo. Lopulta jäätiin sinne yöksi - tai no, kello tais olla kahdeksan aamulla kun mentiin sänkyyn. Luonnollisesti taas heräsin monta tuntia ennen J:tä ja keitin aamukahvit ja kävin suihkussa. Katsoin kuulokkeet korvissa jotain sarjaa koneelta kun se lopulta herää. Tarjouduin keittämään teetä, tupakoitiin välillä keittokomeron ikkunasta. Ja pitihän sitä sitten vähän olla tuhmakin. J makasi sängyllä kun menin siihen viereen makoilemaan, ja herra kaappasi mut lusikkaan. Pökki pakaroita ja kohta sujautti kovettuvan kullinsa pikkareista sisään. Raukeaa nussintaa, tuntui hyvältä. Illan tullen J pohti, että pitäisi ehkä käydä kaupassa. Sovittiin, että lähdetään hänen luokseen, siellä voi tupakoida paremmin. Käytiin parissa kuppilassa yksillä siinä matkalla (päästiin jopa ennen yhdeksää kauppaan asti), ja jatkettiin iltaa hänen pikkuruisessa keittiössään. Päätettiin myös lähteä käymään Paikallisessa ennen pilkkua, ja joku siellä keksi kysyä J:ltä mistä me tultiin samaa matkaa. Kaippa siellä jonkun sortin huhuja saattaa liikkua, mutta heilautan kättäni niille.

Paikallisen sulkiessa ovensa J oli vielä vessassa kun poistuin, ja ajattelin että lähden valumaan kotiin päin. Kaksi yötä voisi olla jo liikaa, vaan J laittoikin viestiä kohta, että enkö tulekaan enää jatkamaan. Käännyin ympäri, ja jatkettiin juttelua. Ei oltukaan pitkiin aikoihin juteltu niin paljoa. Sai hänkin aimo annoksen terapeutin korvaa. Joskus neljän viiden aikaan mentiin nukkumaan. Ja tottahan sunnuntaina piti nautiskella, mikäs sen parempaa kuin seksi krapulapanetuksen kourissa.

Tuosta on nyt jo useampi viikko, olen varmaan sen jälkeenkin käynyt siellä. Eilen kävin siellä jälleen. Tosin mietin kaksi kertaa ennen kuin lähdin, sillä herran selkä äkästyi taas, eikä sen liikkuminen ole kovin vakuuttavaa. No hitto. Menin kuitenkin. Imeskelin pitkään ja hartaasti sitä ihanaa kalua, kuunnellen J:n ynähdyksiä ja huokailuja. Hellästi käsi ohjaa kohti kiveksiä. Lipitin, imuttelin, nuoleskelin, äänistä päätellen teki hyvää. Ja sitten mentiin taas vähän reunemmalle. Olenko aikaisemmin myöntänytkään nuolleeni peppua? Ihan uudet kierrokset mittareihin, kun siihen ryhdytään. Ja yllätin itseni kiihottumalla kovasti, kun tunsin J:n käden pään päällä. Ei se mitään niinkään tehnyt, mutta jo pelkkä ajatus siitä, ohjailusta. Haarovälissä sykki. Välillä J vaihtaa asentonsa ihan oudoksi, johtuen kenties selästä. Lopulta mies on perse pystyssä lypsämässä kaluaan ja minä nussin peppua sormellani, välillä lipaisen kassia, lopulta nuolen peppua sormien kutitellessa kasseja. Sitten selkä oikkuilee jälleen ja J kääntyy kyljelleen. Mun pää jäi sopivasti siihen kalun kohdalle, sormet tarttuvat hiuksiin ja lempeästi nussii mun suuta. Lopulta pidetään taukoa, ei selkäkipu antanut laueta.

Piti sitä kuitenkin tauon jälkeen vielä jatkaa. Aloitettiin videonpätkällä, hieroin kalua käsin. Olin ilmeisesti vielä edellisestä sessiosta sen verran kiihottunut, että videon sisältö herätti tavallista voimakkaammin. Oah olisin niin halunnut J:n mun sisään. Piti kuoria pikkarit pois ja kiusata klittaa, vaan kauan en saanut itsekseni touhuta. Olin aivan litimärkä ja koko pimppiä kihelmöi. J:n sormet liukuivat pitkin vakoa aina pepulle saakka, klitta sai kuitenkin eniten huomiota. Ja mä sätkin. Ja ynisin. Ja huohotin. Niin kiimoissani. En tiedä kauanko siinä tärisin, kunnes J antoi rauhan. Hieman huimasi sen kaiken huohotuksen jälkeen. Mutta kunhan siitä tokenin, palasin takaisin kalun kimppuun. Kiihkeää suutelua, huulien näykkimistä, kielen imemistä. Samalla J hieroo itseään ja minä kutitan kasseja sormenpäillä. Lopulta J kädellään ohjaa pääni kassien pariin, ja vaihdan paikan hänen jalkojensa väliin. Pimpsa vieläkin kihelmöiden nuoleskelen antaumuksella herran kiveksiä, kohta valuen taas vähän pidemmälle ja pidemmälle. Välillä katson pimeässä J:n kasvoja, en ole varma mihin ne silmät katsoo tai näkeekö ne varsinaisesti mitään. Vartalon kasvava nytkähtely viestii kiihottumisen tasosta, ja lopulta huokausten ja ynisemisen lisäksi kuuluu "oijoijoi" hokema, joka kruunautuu voimakkaalla sätkimisellä kun kermat purkautuvat kalun päästä. Hetken mietin kuinka paljon siitä on mun tukassani, mutta ihmeen kaupalla vältin kaiken.

Katsotaan nyt, milloin herra taas poistuu kaupungista (vai poistuuko ihan hetkeen kun selkä meni taas pahemmaksi), josko saisi taas jonkun järjen tähän touhuun. Sitä ennen tosin kaipaisin kipeästi sitä kullia mun sisään. Eilen vaan näytti se liikkuminen sen verran kipeältä etten tohtinut ehdottaa jos kiipeäisin hetkeksi päälle. Katsotaan, nähdäänkö ensi viikonloppuna... Perjantaina pikkujoulut, eli ainakin mulla on lauantaina kiimainen krapula (ellei mene sitten liian pahaksi). Ja sen jälkeen tuleekin taas shark week niin ei tarvitse muutamaan päivään tuntea oloansa kovinkaan haluttavaksi.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Same old

Ei treffejä, koska täytyy sitä joskus sairastaakin... Just.
Ja sit koko vitun sivusto on täynnä vaan täysiä idiootteja, ei vittu mä olen muuttunut ihan kamalaksi nartuksi siellä enkä jaksa typerimpien kohdalla kaunistella yhtään kielenkäyttöäni. Välillä tulee joku kamala ylemmyydentunne, kun kaveri toisessa päässä ensin muka polleena toteaa että haluis panna mua, haluisinko mä tosi isoa. Niin varmaan. Sitten kun mä jokseenkin jyrkästi totean, että ei kiitos, ei kiinnosta, alkaa se jankutus ja maanittelu. Sit ku totean, että mua ei vittuakaan kiinnosta, arvaa kuinka moni on jo yrittäny, plus sattumoisin profiilissani kerron ettei mua kiinnosta vakipanojärjestelyt ja sillä näpäytän ettei tainnu kaveri ees profiilissa asti käydä, alkaa kaverin itsevarmuus muuttua joko ärtyneeksi paniikinomaiseksi puolusteluksi tai sitten vain surulliseksi "emmää kyl koskaan oikeesti oo tommosia ehdotellu, anteeks kovasti". Sit joko blokataan ku en suostunu panemaan tai (tavallaan parempi vaihtoehto) vaan hiljennytään. Pahin on kuitenkin sellanen tyyppi, joka ei suostu ymmärtämään ku suoraan sanoo että kiitos mutta näyttää siltä, ettei mielipiteet ja ajatukset oikein yhtään osu yhteen ja ei, ei taideta haluta samoja asioita ja kiitos, mutta en mä nyt halua tulla sun luo katsomaan sun "isoa moloa", koska se tuskin on kovinkaan kummoinen. Suorista ja kohtuullisen pitkäjänteisen kohteliaista kieltäytymisistä huolimatta kaveri päivästä toiseen laittaa jotain viestiä ja yrittää aloittaa keskustelun uudelleen.

Niin. No. Sit eräs viikonloppuyö jokin aika sitten alkoi viestinvaihto J:n kanssa. Jotenkin kummasti se riistäytyi käsistä, ja lopulta erinäiset kuumat kuvat vaihtoi omistajaa, lelu surisi jalkojen välissä ja molemmat kävi ihan pikkasen kuumana.
Ja viime lauantaina herra käveli Paikalliseen. Oli siis palannut retkiltään. Ei ollut mitään vihiä asiasta antanu, joten saatoin hetkellisesti seota sanoissa kun kaverin kanssa juttelin. Melkeinpä ristiriitaiset ajatukset. Ensimmäisenä mielessä oli, että miksei se laittanut viestiä olevansa tulossa (ihan ku ois tilivelvollinen mitenkään, mutta useimmiten se ilmaisee olevansa matkalla), ja toisena siihen perään tais poskille nousta pientä punaa kun erinäiset kuvat palasi mieleen.

Sunnuntaina tulikin sitten kutsua kylään. Hetken rupattelua, kunnes hän vähän malttamattoman kuuloisena kysyy "pitikö meidän tehäkki jotain? Sul on vielä housut jalassa." Tähän naurahdin, että ota ne pois sitten. Herra tekee juurikin niin. Sormen päät hipaisee niin kevyesti, kuin arkaillen, jalkojen väliä, ihan kuin ei tohtisi koskea. Kohta ne rohkaistuvat ja hakevat kosteutta klitalle. Sormen tehdessä hyvää karkaa huulilta huokaus toisen perään, ynähdyksiä. Toinen käsi kohoaa hiuksiin, ottaa jämäkämmin kiinni ja painaa päätä olkaa varten. Pitelee paikallaan, vähän pystyssä, polvien alkaessa notkahdella.
Klitan heltyessä ja kättä hillitessä kohottaudun. Kasvot painautuvat rintoja vasten. Kädet ohjaa kääntymään ympäri pienessä keittokomerossa. Nojaudun ikkunasyvennykseen ja nautiskelen käsistä pakaroilla. Käsi tarttuu kaluun ja tuo sen liukkaille huulille. Pieni etsiminen ennen kuin se pääsee painautumaan sisään, ilma sihahtaa hampaiden välistä kun kalu raivaa tiensä lähes koko varren mitalta. Mies istuu korkealla jakkarallaan, itse liikun kalua pitkin pienillä liikkeillä, rauhallisesti, nautiskellen. Nopeutan tahtia pikkuhiljaa, tunnen kuinka J puskee lantiollaan vastaan. Kohta tunnen hänen kohottautuvan ja tuovan käden klitalle. Jos yläkerrassa on joku kotona ja lähellä ilmanvaihtohormia, saattaa kuulla ynähtelyä ja huokailua... Äänet vain voimistuvat, kun J nousee jakkaralta ja ottaa ohjat. Kohta kalu takoo pohjaa myöten, kädet puristavat lanteilla jotten heilu liian kauas, tahti kiihtyy ja läiske kuuluu pienessä tilassa. Ikkuna huurtuu siitä kohdin, jossa käteni pitelee vastaan.

Taukoa pitäessä J saa viestin, joku norkuu sitä ulos. Sanon, että en mä ole vielä valmis, johon J hymähtää "en mäkään". "Pitäiskö pistää teetä keittymään", J pohtii kohta. Nousen ylös ja tartun sitä kädestä, et sä mitään teetä ala nyt keittelemään. Mennään makkariin, kellahdan keskelle sänkyä selälleni. J virnistää sängyn laidalta, kömpii sivuttain päälle ja lukitsee mut käsineni alleen. Sormet rientävät klitalle ja aloittaa päättäväisen kiusan. Huohotan ja ulisen, välillä tärisen ja värisen, käyn niin lähellä laukeamista mutta ei se tule. En tiedä kuinka kauan mies mua on kiusannut, mutta lopulta on pakko käskeä lopettamaan. Jään huohottamaan kun J kellahtaa sivuun. Virnistävä katse seuraa kun avaan silmäni. "No oliko kamalaa?" Naurahdan ja hamuan kullia. Ei ollut. Huohotuksesta kuiva suu ei tahtoisi millään tuottaa sen vertaa sylkeä, että saisin kalun miellyttävästi suuhuni. Hetken herättelyn jälkeen kosteutta kuitenkin löytyy, ja lutkutan kalua nautiskellen. Tällä kertaa en kuitenkaan kovin kauaa suuhoitoa anna, sillä J:n käden lähtiessä kurkottelemaan mun peppua keskeytän imuttelun saadakseni kosteutta sormiin ja sitä kautta haaroväliin, ja tällöin J vie jo toisen kätensä kalulle. Sormet yrittävät peppuun mutta eivät tahdo yltää. Kostutan omat sormeni ja vien ne itse sinne, J saa tunnustella kädellään mitä teen. Se painelee tahtia, ensin yhdelle sormelle ja sitten kahdelle. Mmmh, tiukka. Kohta J kohottautuu, painaa mut mahalleni ja survaisee kullinsa sisään. Vauhdikas paneminen alkaa, ja haluan lyödä lisää pökköä pesään viemällä sormet pepulle. Tiedän J:n katsovan niitä ja nauttivan, kun kuulen kiimaisen huokauksen ja tahti kiihtyy. Ulisen patjaa vasten, ihanaa. Mietin mielessäni, että voisi kokeilla taas pepun puolelle, mutta J:llä ei tunnu olevan kiire sinne. Sen sijaan kalu kirnuaa kovalla vauhdilla liukkaassa kolossaan ja takoo välilihan helläksi. Lopulta J kierähtää pois haukkoen henkeään raivokkaasti. Sattuiko selkään vai saatko sydärin? "Sydäri", J haukkoo.
Sitä se teettää, setä hyvä...

Ja nyt sit makoillaan taas saikulla. Ei se nuha nussimalla tunnu lähtevän.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Briiffi

Kylläpäs työ imaisee mukaansa. Viikot vain lentää, ja niin tekee kyllä viikonloputkin. Millähän sitä oikein jarruttaisi.

Pistin deittiprofiilin taas näkyviin. Perjantaille treffit sovittuna. Ja sit yks jumalattoman kokoisen jorman omaava (tai ainakin väittää mitoiksi aika huikeita lukemia, jopa niin huikeita ettei taida olla edes huijausta. Ei kukaan huijaisi tollasesta) yrittää jututtaa, mut mä taidan haluta vastakin vielä kävellä. Ja sit joku toinenkin lähestyi mua koko-esittelyllä. Kylläpä näitä mahti-jormia on yhtäkkiä kuin sieniä sateella. Ja lopuilla onkin sit joku vähemmän mairitteleva 13-senttinen...

maanantai 14. syyskuuta 2015

Katso

Krapulainen sunnuntai, tupakan savu kiertää pienessä tilassa. Kylpytakin vyö aukeaa ja kalu kaivetaan esiin. Ilkikurinen hymy käden liikkuessa verkkaisesti. Naurahdan, poskia alkaa kuumottaa. Kohta nousen ylös, kun en malta vain katsella. En saa koskea, vaan käteni viedään omaan haaroväliin. Jahas, sellaista tällä kertaa. Riisun housut pois tieltä, pikkarit jätän vielä kiusalla verhoamaan sokeroinnin jäljiltä siloisia huulia. Hieron päältä, kuuluva henkäys pääsee ja käsi nopeutuu kalun ympärillä. Toinen käsi nousee tunnustelemaan rintoja paidan päältä. Kosteus löytyy jo ihan huulilta. Valutan pikkarit alas ja otan paidan pois, rintsikatkin saavat lähteä. Jäljelle jää valkoinen toppi jonka läpi nännit kuultavat hienoisesti. Nyt käteni saa jo jäädä kalulle, käsi palaa rinnoille kiusaamaan. Toinen laskeutuu silittämään sisäreisiä oman käteni lipsutellessa huulia. Kalu näyttää upealta, turpealta ja herkulliselta. Asettaudun kyykkyyn ja nuolaisen kalua, maistuu hyvältä. Imaisen sen suuhuni kastellen sen vartta sentti kerrallaan pidemmältä. Hitaasti, suorastaan raukeasti, nautiskelen siitä miltä kalu tuntuu kieltäni ja huuliani vasten. Huokailu kertoo jonkun muunkin nauttivan.

Haluan itsekin jotain, ja nousen ylös. Käsi sujahtaa tutkimaan huulia, löytäen nopeasti nappulan jota piinata. Vähän lisää kosteutta haetaan upottamalla sormi, kohta kaksi, sisään. Neiti ei aio piilotella inahduksiaan, huokailujaan, herkuttelin kiimaisilla äännähdyksillä. Samalla jatkan kalun hieromista, käyden välillä kutittelemassa kasseja. Kun jalat eivät enää oikein jaksaneet kannatella nautinnon aaltojen ravistelemaa neitiä, tartun kiusaavaan käteen ja kuiskaan etten pysty enää. Käsihän ei meinaa uskoa, joten käännyn ympäri ja painan peppuni kalua vasten. Äkkiä se etsii tiensä reisien väliin ja hamuilee koloa jonne upota. Suustani pääsee pieni parahdus kalun puskiessa sisään. Aloitan pienen keinuvan, edestakaisen liikkeen, voidellen kalun kiiman tuottamilla nesteillä. Nojaan käsilläni ikkunasyvennykseen, verhot ovat sentään kiinni... Välillä painaudun tiiviisti syliä vasten, välillä keinun nopeutta lisäten, kädet leipovat kylkiä, kulkevat selkää pitkin, sormi valuu alas vakoa, pakarat saavat kaipaamaansa huomiota kun niitä leivotaan ja kohotetaan, haluaisin nähdä miltä kalun uppoaminen näyttää. Toinen käsistä kurottautuu etupuolelle, nappula saa taas kiusaa. Tekee niin hyvää.

Tarvitaan lyhyt tauko jalkojen väsyessä ja suun kuivuessa kaikesta huohotuksesta. Laitan pikkarit takaisin jalkaan, sillä kylmä ikkunasyvennys ei tunnu kivalta paljasta pimpsaa vasten. Ei tosin kauaa kestänyt, kun käsi palaa taas kalulle. Katselen sitä, polttaen tupakan loppuun. Nostan noisen jalkani jakkaran reunalle, varovaisesti kutittelen kasseja varpaillani. Toinen jalka nojaa johonkin, ja ujosti alan raottaa haarojani. En alussa olisi ikinä kehdannut tehdä sitä mitä tein, mutta nyt halusin kiusoitella. Vein toisen käteni pikkareiden verhoamalle pimpsalle, kuului voimakas hengähdys. Taitaa setä tykätä.. Vien yhden sormista kankaan reunan alle, sivelen ja pyörittelen. Toinen ulommista huulista pilkistää tuhmasti reunan alta, levitän kosteutta sille. Näkyiköhän kiilto? Otan toisen käden mukaan, sillä vedän haarusta sivuun enemmän antaen paremmat näkymät. Käsi hieroo kalua malttamattomasti. Nousen hetkeksi riisumaan housut kokonaan, ne on vain tiellä. Palaan takaisin asentooni, levittäen jalkoja vielä enemmän. Raotan pulleita huulia, vilautan klitorista, upotan sitten sormen sisääni. Koko ajan katselen reaktioita, välillä katseet kohtaavat. Kiiman kiilto silmissä, suorastaan polttava. Lopulta nousen, sillä haluan päästä käsiksi siihen kaluun. Nopeasti kuitenkin osoittautuu, että jalat ei jaksa pidellä pystyssä kunnolla, pääsyynä oikeastaan se että pystyssä pysytteleminen häiritsee nautintoon keskittymistä. Siirrytään makkariin. Menen selälleni ja avaan taas jalkani. Nautin siitä kiimasta joka katseessa polttaa, kun riettaasti hieron itseäni toisen katsoessa. Kohta hänkin tulee sängylle, asettautuu jalkojeni väliin ja painaa kalunsa sisään. Nostan jalkani koukkuun jotta saan sen mahdollisimman syvälle. Uuummh, kiihkeää. Aikani saan nauttia, kunnes selkä muistuttaa rajoistaan ja hän kierähtää pois. Kierähdän kylkeen ja vien saman tien käteni kalulle, hetken päästä imaisen sen suuhuni. Maistan oman kiimani sen pinnalta.

Vaikka kuinka haluaisin, en pysty lutkuttamaan sitä loputtomiin. Posket väsyvät, vaikkakin hyvän aikaa sitä jaksaakin. Onneksi kassien nuoleskelu ei väsytä niin pahasti. Lopuksi nimittäin kyllästyessäni kädellä hieromiseen tai kassien kutitteluun hänen hieroessa itseään siirryn jalkojen väliin ja lipaisen ensin toista, sitten toista. Hellästi suukottelen, hieman imaisen, kielellä pyörittelen, niitä reaktioita on ihanaa kuunnella. Välillä katselen nuollessani, ajoittain saan takaisin kiimaisen katseen. Miltähän näytän siinä, perse pystyssä, silmien vilkkuessa haaroista... Kuulen, että huippu alkaa lähenemään, siispä kiusoittelen kielelläni aina vain pidemmältä. Kastelen sormeni ja vien sen pepulle, en yritä painaa sisään vaan kiusoittelen märällä tunteella. Kieli pyörii välillä niin kovin läheltä.. Lopulta vartalo alkaa sätkimään, ja kalu puskee valkoisen kerman sykäys kerrallaan vatsalle ja kädelle, pari tippaa tippuu omallenikin.

Vähän ruokaa, teetä, joku elokuvakin. Siinähän se päivä menee raukeasti. Tosin en tainnut saada tarpeekseni, ja lopulta saan sanottua, että voisin kyllä haluta vielä leikkiä. Ilkikurinen virnistys. "Hmm, pitäiskö munkin jaksaa?" Noo, mielellään, tai sitten täytyy lähteä kotiin yksin leikkimään. Kohta siirrytään makkariin. Videon pätkä pyörimään, hieroskelen kalua. Dilemma, mieli tekisi mutta tuntuu etten tahdo kostua kovinkaan helpolla. Toisen kosketus herättää sen paremmin. Tuntuu kuitenkin, että tilanne on ehkä aavistuksen väkinäinen, ehkä kumpikaan ei oikeastaan jaksaisi. Menen sängyn reunalle makaamaan, hän istuu tuolissaan. Vuoron perään hän vilkaisee videota ja katsoo mua, kun toisella kädellä tekee kiusaa. Hyvältä tuntuu, mutta selvästikään ei nyt anna laueta. Lopulta täytyy siirtyä pois. Pyydän hänet sängylle, sillä en löydä hyvää asentoa kalun nuoleskeluun. Suoraan sanottuna olisi ehkä ollut parempi lopettaa ennen kuin edes alettiin, mutta itsepintaisesti molemmat jatkaa. Sitten alkaa selkeästi molempia kutkuttava video, komea kalu ja nautinnollisen näköinen naisellinen peppu. Ensin pillu saa täytettä, sitten sormi lähtee kiusaamaan peppua. Mmm, näyttää hyvältä kuinka se uppoaa hitaasti sisään. Oma peppu saa saman kohtelun. Ynähtelen sormen kiusasta, puren huulta. Kohta mut tönäistään malttamattomasti vatsalleen, peppu koholle, tunnen kuinka jalat asettuvat omieni päälle ja kalu painuu liukkaiden huulien väliin. Hoah, uusi vaihde, ja se tuntuu syvällä sisässä. Välillä miehinen paino tuntuu selän päällä, välillä se kohottautuu pois ja kädet levittelevät pakaroita suorastaan röyhkeästi. Sitten tunnen peukalon valuvan vakoa pitkin ja painelevan sisään. Arvaan mitä tästä seuraa... Kun kalu vetäytyy ulos ja nousee pykälän korkeammalle, henkäisen että varovasti, hitaasti. Määrätietoisesti kalu painuu vähän kerrallaan sisään, omat fiilikset ovat ristiriitaiset pienestä pelosta ja suuresta kiimasta. Ääni ainakin muuttuu kertaheitolla, ei sitä ulinaa voi pidätellä. Päässä humisee uskomaton kiima kun mut otetaan, varmasti ja määrätietoisesti.

Paha vaan, että selkä päätti tehdä leikistä lopun. Toivon vaan, ettei herralle jäänyt hampaankoloon, mä ainakin olen tyytyväinen. Toki olisi kiva jos sen selkä ei haittaisi menoa, mutta näillä mennään niin kauan kuin on pakko. Toisaalta, ehkä peppuni kiittää...

lauantai 12. syyskuuta 2015

A bit tipsy

Viiniä lasissa.

Duunissa menee lujaa. Melkein hirvittää, että mitä ne multa oikein odottaakaan, osaanko, pystynkö, haluanko vastata odotuksiin. Ja samaan aikaan osaaminen vahvistuu koko ajan, tunne että pysyy kärryillä ja jopa pitelee lankoja käsissään.

Välit J:hin on pikkasen paremmat. Joo, säälittävää, tarviiko ees sanoa. Seksiä. Jos nyt hetkeksi unohdetaan tää paskavyyhti ja kaikki sellanen ja keskitytään vaan siihen yleiseen tasoon. Kahden ihmisen kemiat, voi hitto kuinka paljon voi olla kiinni seksuaalisesta kipinästä. Ja siitä, että miten se kanssakäyminen muuttuu kun harrastetaan seksiä. Jos tulee kohdalle sellainen kausi, että on jotenkin negatiivista vibaa ilmassa, väärinymmärryksiä tulee ja se toisen kanssa toimiminen tuntuu jotenkin pahasti takkuavan. Tuntuu että mitä helvettiä siinä pitäisi muka tehdä, että tilanne paranisi. Keskustelun aloitus ei joko luonnistu tai se keskustelu ei johda lopulta ollenkaan sinne mihin sitä alun perin yritti viedä. Epävarmuus toisesta, mitä sen päässä liikkuu, mitä se tuntee asioista, onko asiat hyvin, huonosti vai hyvin huonosti.

Ja sitten olet sen toisen kanssa fyysisesti. Ja tuntuu, että sait jonkun yhteyden takaisin. Jonkinlainen tilanteen vakautuminen, edes jollain tasolla. Ja sen jälkeen osaat keskustella jotenkin paremmin. Kaikki ei suinkaan korjaannu, mutta joku yhteys palautuu. Edes hetkeksi. Ikkuna auki.

Asiasta täysin kukkaruukkuun. Oon lihonut kesän aikana jonkin verran, ja sehän tietysti pistää omaan silmään aika ikävästi. Eilen kävin sokeroinnissa (ai saatana ku oli tuskaa, liian pitkä väli), ja nyt mulla on jotenkin todella hyvä olo tässä kropassa. Se ei suinkaan aina ole, tosin se ei suinkaan myöskään aina ole mielessä edes. Mutta nyt on jotenkin hyvä. Hyrrää. Kehrää.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Olo

Jep. Känni. Fiksua.

Esimerkiksi se, että yritin ilmaista pahan oloni viestillä tässä äsken, ja ainoa asia mitä sain oli se, että "anteeks ku kaadan tän paskan sun niskaan, ei sun kuulus ottaa tätä vastaan, yritetään kestellä." Ei kuulu. Ongelma vaan on se et en kestä. Näillä mennään. "Juu mennään."

Haista sinä vittu.

lauantai 29. elokuuta 2015

Nuha lähtee nussimalla?

Lenssuhan vei mennessään tällä viikolla, vaan ei se nyt hirveesti hidastanut leikkimistä äsken... Toki jo muutenkin paranemaan päin, eli ei siinä mitään.

Punainen tuubi ja sen kaveri tarjosivat sen verran kivaa silmänruokaa, että pimpsa sykähtelee vieläkin. Joku tässäkin videossa tarjosi jotain kutkutusta. Ihan kiva, on taas ollut laukeamiset vähän kadoksissa jopa leikkiessä.

Josko suihkuun. Sit vois nähdä kaveria ja yrittää olla ajattelematta J:tä.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Aika juoksee

Ai miten niin kuolee pystyyn tääkin blogi? Viimeiset kolme viikkoa on menneet aika vauhdilla. Hyppy tuntemattomaan sen kai aiheutti. Kenties ihan hyvä, kun on niin paljon uutta juttua joka pitää mielen varattuna.

En edes mene aiheeseen J, koska en haluaisi ajatella sitä enää tän enempää kuin ajattelen. Sanotaanko vaan, että viime viikonloppuna koettiin aika vitunmoinen säikäys, ja menin aika tolaltani. Luonnollisestikaan asiasta ei olla puhuttu kunnolla, en tiedä olisiko hänellä mitään tarvetta, mutta mulla on itsekkäitä syitä. Noo, mitään uutta tässä pahoinvoinnissa.

Ja elämää ei juuri helpota tällä hetkellä se, että koko hiton pillu huutaa panetustaan. Enpä ole aikoihin leikkinyt saati muutakaan tehnyt, johan on tota latausta päässyt kertymäänkin. Onneksi toki pahimmillaan just sillon ku oottelen shark weekkiä saapuvaksi ihan näillä tunneilla.

Vähän on mielessä käynyt, josko ottais deittisaitti-ilmon taas näkyville. Koko kesän se on ollut jemmassa, koska kiinnostus koko touhuun lopahti niin perin pohjaisesti. En kyllä tiedä kuinka riittäisi energiaa tavata ketään. Mut kaiketi nälkä jotain jännitystä kohtaan on kasvanut tarpeeksi.

Jaa, ehkä sain jonkun pienen krapulan aikaan eilen, joten teksti on taas asteen verran säälittävämpää ruikutusta. Ei sinällään mitään morkkista, mutta pientä alakuloa.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Ahdistus maximus

Eeei vittu. Viimeinen lomapäivä, ja huomenna pitäs ottaa hyppy aikalailla tuntemattomaan. Mä olen stressaaja, ja tää hyppely aiheuttaa jokseenkin voimakkaan ahdistuksen. Toki sitä ryydittää lukuisia päiviä kestänyt alkoholilla läträily ja näin. Varsinaisesti en pode krapulaa (mikä on pieni ihme), mutta kai joku hormoonitaso vähintäänkin on kärsinyt kolauksen ryyppäämisestä. Eli ollaan siellä henkisen krapulan puolella.

Asiaahan ei helpota yhtään se, että voin pahoin J:n takia. Siis että se on taas ihon alla, mielessä päivittäin, ja yhteydenpito on ollut jotenkin ikävää. Sellaista väärinymmärrystä, lievää tiuskimista tai ainakin muuten vaan negatiivisen sävyistä. Ja tekisi mieli sanoa sille. Siis että mä voin pahoin hänestä johtuen. Vaan mitä se hyödyttää. Oikeasti kaipaisin kipeästi lohdutusta ja rauhoittelua juuri häneltä, mutta sitä en ainakaan saa. Voidaan sitten pahoin.

Josko tää ahdistus ja stressi lievittyisi kunhan pääsen taas kiinni arkeen. Tämä hyppy tuo myös paljon uutta jännittävää siinä positiivisessa mielessä. Etenen elämässäni! Ja vaikka kuinka inhottaa ja pelottaa ja stressaa, haasteet on yleensä vaan hyvästä.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Kokeellista

Ei mitään uutta auringon alla. Tai no, se taannoinen Deitti lähetti viestiä viime viikolla, kännissä. Kävin moikkaamassa sitä eräässä baarissa kotimatkalla, mutta en suostunut majoittamaan häntä. Hassua, vielä edellisenä viikonloppuna pikkupäissäni pohdin, että vois olla ihan kivakin nukkua sen kainalossa. Mutta nytpä ei sitten enää yhtään kiinnostanut.

J saapui taas reissultaan lauantaina. Viimeksi kun lähti, mulla oli vähän hampaankolossa jotain ja ehkä siitä johtuen tai sitten ihan muutenkin oli vähän sellanen... outo tunnelma. Aivan varmasti hänkin sen oli aistinut, koska se laittoi niin kummallisesti muotoillun viestin lähtöpäivänään. No, kyllähän mä itseni jo tiedän, ei tullu uutisena että kun se eilen sitten ehdotti että tulisin käymään...

Selkävammaisena edelleen kun oli, pohdin että saas nähdä mitä siitäkin tulee. Saanko jäädä nuolemaan näppejäni kun ei touhut kuitenkaan onnistu sillai normaaliin tapaan. Oon jo nälissäni odottanut saavani sen kullin sisääni pitkästä aikaa, mikään pikku sormeilu ei nyt riittäisi. No, ainahan voisin heittäytyä kylmäksi jos olisin jäämässä ihan ilman. (Ihan ku oisin kuitenkaan raaskinut.)

Keittokomero. J istui jakkaralla t-paidassa ja kalsareissaan, mulla sentäs farkut jalassa kun olin pitkin kaupunkia kävellyt. "Pitäiskö sitä sit kokeilla vähän jotain..." Nousin ylös ja menin herraan kiinni. Kädet lähtivät sivelemään kylkiä ja pakaraa, kohta avaamaan farkkuja. Nihkeä iho ei tehnyt niiden riisumisesta kovinkaan viettelevää, mutta who cares. Pitsipöksyjen reunan ali luikahti pari uskaliasta sormea, eikä tarvittu juuri mitään ennen kuin pehmeät huulet oli kauttaaltaan liukkaat. Heitin pöksyjen jälkeen ritsikatkin nurkkaan, sormileikki jatkui. Kohta J taiteili kalsarinsa pois tieltä päästäen sen komean kalun vapauteen. Hiljalleen vetelin sitä, välillä käyden härnäämässä sormenpäillä kassejakin.

Aikani nautiskelin sormista, kunnes alkoi jalat notkua vähän liian pahasti. Otin huikan vettä ja menin polvilleni. Voi helvetti, kun vastaan tuliskin joskus yhtä ihana kalu! Sitä saattaa nuoleskella ja maiskutella vaikka kuinka kauan, aina puhdas ja raikas, aina hyvän makuinen. Ujostutti kummasti sen verran, että pidin vain silmäni kiinni enkä yrittänytkään katsoa J:hin. Kuulin kuitenkin ne herkulliset huokaukset, ihanaa kun toisesta kuulee milloin teet jotain oikein hyvin. Varsinkin kun kuljetin kieltäni ja kosteita huuliani kalun vartta pitkin kasseille, niitä kiusoittelin pyöräyttämällä kieltäni muutamia kertoja niiden ympäri, hellästi välillä imaisten ja suukotellen.

Polvien huutaessa lepotaukoa nousin ylös ja ajattelin J:nkin kaipaavan vaikka pientä taukoa. Mitä vielä, herra käänsi mut ympäri. Hieman epäröin tuleekohan siitä nyt kunnolla mitään, mutta jakkara on aikalailla sopivalla korkeudella niin, että kalu lykkii oikeaan paikkaan. Vaikka olinkin ihan kunnolla märkä, ensimmäinen survaus sisään tuntui jokseenkin hurjalta. Kun tahdin ylläpito jää mulle seisaaltaan ollen, vähän ikkunanpieleen nojaten, ei vauhti pysty yltymään kovinkaan hurjaksi. On hankala hallita heilumisliikettä kun on hieman varpaillaan ja oikeastaan käsilläkin sen verran vaikea asento ettei saa työnneltyä. Mun puolesta vauhtia tosin ei tarvitse koko aikaa hurjana ollakaan, välillä hitaat työnnöt tuntuu todella hyviltä. Hitaasti liikkuessa saa myös ohjailtua kullin lähestulkoon ulos, kunnes voi painautua takaisin ja saada se syvälle sisään. Sai J vähän työnneltyä vastaankin, ja entäs ne pienet liikkeet kalun ollessa jo syvällä, kun yritetään vielä vähän syvemmälle ja viedään samalla sormet nappulaa pyörittämään... Ahh. Kun lopulta taukoa pidettiin, mulla oli koko haaroväli niin märkä etten viitsinyt heti edes pikkareita laittaa, saati istua siihen ikkunanpieleen.

J lähtee makkariin mutisten "kokeillaas löytyykö toista asentoa". Joku video pyörimään, herra sängynreunalle istumaan. Menin viereen seisomaan ja sain heti sormet sisääni. Jalat vaan eivät jaksaneet yhteistyötä kauaakaan, vähän syö nautintoa kun täytyy nähdä niin paljon vaivaa pysyäkseen pystyssä. Kohta J kellahtaa sängylle, pienesti kylkiasentoon koska selkä ei anna olla ihan lankussa. Ihan hyvä mulle, pääsen kaluun käsiksi ja kohta imaisen sen huulieni väliin. Välillä imuttelin nopeammalla tahdilla, välillä taas vain pieniä suukkoja ja imaisuja ihan tatin päästä. Video jäi jumittamaan, ja se kun vaihdettiin J kömpi takaisin sänkyyn. Pientä yritystä lusikkamaisessa asennossa, mutta en saanut itseäni hyvään asentoon ja J onnistui survaisemaan kalunsa aika voimalla pepun puolelle. Pääsi parahdus ja totesin että sinne ei mennäkään, hetki täytyi jarrutella. J taisi hieman säikähtääkin, koska kohta nousi istumaan ja totesi puolustelevaan sävyyn ettei voinut tietää minne oltiin menossa. Vastasin että tottakai ihan ymmärrettävää, ei mitään hätää. Tilanne tuli itsellekin vähän äkkiä vaikka toki tunsin että ollaan siinä pepulla. En vain osannut odottaa sellaista vauhdikasta työntöä. Kysyin kuinka reunalle J pääsee istumaan, kysyvään katseeseen totesin että niin, katotaan miten pääsen käsiksi.... Ja menin polvilleni lattialle J:n tullessa mahdollisimman reunalle, kostutin huuleni ja lähdin lipomaan kalun vartta alemmas. Kasseihin yltääkseni täytyi päätä pitää aika ikävässä kenossa, mutta mitä sitä ei nautinnon eteen tekisi :D. Ei tarvinnut kauaa olla kun J pyytää kääntymään, "peruutappas tohon". Arvelin olevani liian matalalla, mutta kyllähän se mies sai kuin saikin kalunsa sisään. Kulma oli tosin sellainen, että nyt välilihan vastainen seinämä kiittää ja kumartaa, kivasti hiertyy kipeäksi. Mutta huh, selkävammaiseksi se mies sai aikamoisen vauhdin aikaan, täytyi ihan kunnolla työntää käsillä vastaan etten mätkähtäisi lattiaan. Loppuviimein J luiskauttaa kalunsa ulos ja vie sormet pyörittämään nappulaa, toisella kädellään hieroo kalua. Välillä sormet uppoaa sisään aiheuttaen huvittavia ja lähes nolostuttavia pierumaisia ääniä, kalu on siinä asennossa saanut pumpattua ilmaa sisuksiin. Minä nojaan kyynärpäihini peppu pystyssä ja huohotan kun sormet kiusaavat klittaa, kuuntelen kuinka J hengittää raskaammin ja raskaammin. Kliimaksi lähenee sormien nopeuttaessa tahtiaan, kunnes tunnen kerman roiskahtavan pakaralleni ja valuvan reittä pitkin, tippoja tippuu pohkeelle. Kohta J nousee ja könkkää ylitseni vessaan, jään vielä keräämään itseäni lattialle. Täytyi astella suihkukoppiin saakka jotta sain pestyä kermat pois.

Keittokomerossa J kuulostaa hauskasti aavistuksen ylpeälle ja itseensä tyytyväiselle todetessaan, että "yllättävän hyvinhän toi sujui". Taitaa harmittaa herraa itseään aika pahasti, että selän takia ei pysty mihin haluaisi. Sen lisäksi toki, että kivut on välillä aika pahan oloiset. Mutta että ei pystyisi panemaan! Pahin mahdollinen.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Syvään

Selkävammainen herätti mussa sen verran hellyyttä, että suostuin kutsuun tietäen että itse jäisin aikalailla vähille. Tai no, kyllähän miehellä kädet pelaa vaikka selkä ei niinkään, mutta kun mua ei nyt oikein niin innostanut sormileikit. Vähän annoin räplätä, mutta kohta siirryin pois käden ulottuvilta. Sen sijaan... Tuntuu että posket on edelleen väsyneet eilisestä imemisestä. Ja nielu oli aamulla vähän arka ;). Yllätin itsenikin, aika syvälle menee ennen kuin tulee oikeasti raja vastaan. Harmi vaan kun en kykene ripeämmällä tahdilla niin syvälle, kiihottaisi ajatuksena ihan tosissaan mutta todellisuudessa kyyneleet valuu silmistä ja vartalo vääntyy kakomisen voimasta. Kohtuullisen tyylikkäästi kyllä suoriuduin, ja kun tuossa yöllä vielä viestejä vaihdeltiin, J:kin vaikutti, noh, vaikuttuneelta. Kai se vähän yllättyi kun moiseen ryhdyin. Kiusoitteli, että taisin tykätä. Totesin, että yllättäen kyllä, mutta mikäs teissä miehissä on, joku vallan tunne kun tyttö kakoo? "Enemmän mä tosta kiimasesta voihkinnasta..." Oisin mä sitäkin tehnyt jos oisin kyennyt. "Vähän teit ;)" Kaipa sitä jopa huomaamattaan. "Sillon parhaimmillaan... Taisit tykätä."

Pikkasen kyllä ärsyttää, että sillä on selkä rikki just nyt. Alavatsa on taas kerrassaan vittumainen shark weekin takia, ja mikään ei ois niin herkkua kuin iso kulli hieromassa sisältä päin. Lievittää vellovaa oloa kummasti. Ja pimpsa tuntuu muutenkin jotenkin aralta, tekis niin hyvää nyt sellainen rauhallinen hierova pumppaus. Eikä sillä, tulipa tossa viikonloppuna runkkailtuakin tavallista enemmän, taas vissiin yksi asia painottamaan sitä, että menkkojen aikaan panettaa aika makeasti.

Taidan nyt kuitenkin tyytyä tilaani, ja olla ilman. Huomenna pääsis jo lenkille, sekin auttaa vähän. Tänään ei ehkä mielellään, vähän saatoin päihtyä eilen. Ja päätyä J:n ja yhden toisen tyypin kanssa Hymykuoppamiehen luo jatkoille. Giniä. Sanotaanko näin, kauaa en viihtynyt, koska olihan se lievästi jotenkin outo tilanne. Siitä on sata vuotta aikaa kun Hymykuoppamiehen luokse pari kertaa lähdin, että ei siinä mitään. Mutta ne on J:n kanssa hyviä ystäviä, ja tuntui jotenkin hullulta istua siinä sohvalla J:n vieressä samalla kun Hymykuoppamies vetää showtaan. Enkä ole ihan varma vieläkään mitä J tietää siitä. Kai se vähintään kerran näki kun me lähdettiin samaa matkaa. No, ihan sama. Hymykuoppamies vaan humalluspäissään alkoi taas olla hivenen lämpimällä tuulella, ja eteisessä mun tehdessä lähtöä se tuli vielä kovasti halailemaan ja oli vähän sen oloinen että olisi halunnut mun vielä jäävän. God knows why, laitetaan ihan vaan kännin piikkiin :D.

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Leikkihetki

Nyt löytyi ne ihanan pulleat huulet. Muutenkin suloinen tyttö. Ah, pimpsa sykähtelee vieläkin...

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Alavireistä

Juhannus tuli ja meni, samoin teki naapurimaan reissu. Eräs ilta viesteiltiin J:n kanssa ja kappas kun se ottikin vähän toisenlaisen suunnan. Hetken fiiliksissä kaivoin lelun esiin, puolin ja toisin pientä härnäystä. En oikein tiedä mitä mieltä asiasta olisin.

Muutoin onkin ollut sitten sellanen meh-mielentila. Mikään ei huvita erityisemmin, vähän sellaista alavireisyyttä ilmassa. Eipä sillä että katsoisin olevan jotenkin huono asia ettei esim. alkoholin kittaaminen huvita just nyt, sillä tänäänäkin on oivallinen olo tulevaan lenkkiin. Vielä kun sais vaan lähdettyä ennen kuin alkaa olla jo turkasen kuuma. Jos ei muutoin tuntuisikaan turhan lämpimältä, juoksennellessa riittää hyvin se 17 astetta jota mittari näyttää nyt (tosin se on niin likellä talon seinää etten luota sen asteisiin juurikaan :D). Varsinkin kun luvassa on tavallista pidempi lenkki. Kai tää toimii jonain korvikkeena kun ei ole *krhm* jotain saatavilla...

Ku ei jaksa oikein tiiraillakaan ketään. Oishan tuolla liikkeellä varmaan vaikka ja kuinka herkkua katseltavaa, mut huomion vie kaiken maailman epämääräisyydet. Eilenkin vain ahdistuin kun Paikallisessa oli kamala vilinä, en oikein sietänyt ja lähdinkin aikaisin kotiin. Koska kotona nököttäminen onkin tosi ihkua. Not.

Pitäs aktivoitua jollain tavalla. Deittisivusto ei kiinnosta tippaakaan, mutta muuta äksöniä kyllä kaivataan ja kipeästi. Mä en vain koskaan ole osannut sitä taiteen muotoa. Josko tyydyn tänään korvaavaan ja vetäisen tiukat juoksutrikoot perseen peitoksi. Suunnaksi joko suuren puiston tuoma varjo ja viileys tai sitten tuulen piiskaama rantatie. Hmm.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Matkailu avartaa

Kävin matkoilla. Menin mökille. Tissuteltiin aamukuuteen. Taidettiin taas tökkiä sitä parantumassa olevaa haavaa mikä tää koko säätö on. Pitihän sitä pari kyyneltäkin vieräyttää, kun toinen sanoo ettei vaihtaisi pois hetkeäkään vaikka tietääkin satuttaneensa. "Mitä sä tästä ajattelet? Et ikinä sano mitään. Mä oon kiitollinen sun ystävyydestä, en tiedä missä olisin ilman tätä." En pystynyt kuin nyökkäilemään. Oh the drama.

Ensimmäinen kontakti seuraavana päivänä oli hänen äitinsä. Ah. Toisaalta, se nainen on aika mukava tapaus. En tunne oloani vieraaksi, vaikka tapasin hänet vasta toisen kerran. Ekalla kerralla taisin itse panikoida koko tilannetta niin paljon, että en ehkä osannut ihan rentoutua. Saunominen tosin lievittää kaikkia negatiivisia oireita, ja varsinkin se kun lähdetään aavistuksen epävarmalla askelluksella keräämään oksia vihtoihin :D. Tais mammallakin olla pieni humalatila päällä. No niin, takas seuraavaan päivään. J:kin heräili ehkä tuntia myöhemmin. Äitihenkilöllä oli asioita kylälle, ja sinne meni. Pien kutina mielessä, mutta en tehnyt elettäkään mihinkään. Antaa J:n tehdä jos on tehdäkseen. Ihan jo siksikin, että sillä oli selkä paskassa kunnossa, mennäänpä sen ehdoilla. Kyllähän se aloite lopulta tuli, pieni yritys vissiin jo vähän aikaisemminkin. Siinä keskellä porstuaa, käsi sivelee rintojen päältä, kulkee kylkiä pitkin. Kauaa ei mennyt housujen sisään, olipa sen kylpytakistakin helppo etsiytyä sisään. Kiusaa, kosteutta piisaa, ihan pieni panetus päällä. Kun jalat alkaa täristä ja on vaikeuksia pysyä pystyssä, vedän J:n käden pois kiusanteosta. "Pitäskö siirtyä tonne pesutuvan puolelle, jos joku sattuu saapumaan.." Mut painetaan arkkupakastinta vasten nojalleen, housut vedetään pois tieltä ja kalua painetaan sisään. Oah. Vaimea litinä, kiiman tuoksu. Rytmikäs huohotus ja ajoittain kovemmin pakaroita vasten paukahtavat lanteet lisäävät oman musiikkinsa juttuun.

Sitten selkä lopettaa touhun. Eipä ehkä huono hetki, ei mennyt kuin vajaa kymmenen minuuttia kunnes äiti palasi kyliltä. Hmm.

Olin vielä toisen yön, illalla nautiskelin saunasta pitkän kaavan mukaan. Onko parempaa kuin puusauna ja ikkunasta näkyvä järvimaisema?

Juhannus vietettiinkin sitten tossa Etelä-Helsingissä eli Tallinnassa, koko päivä reipasta ravaamista. Eilinen kului kaverin kanssa kokkaillessa ja tissutellessa. Tosin ei ole minkäänlaista krapulaa, voisi melkein lenkille. Eilinen tosin tuntuu vielä jaloissa.

Ensi viikolla länsinaapuriin.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Hiljaisempaa

Huomenna kohti muita maisemia vanhoja opiskelukavereita moikkaamaan. Vielä tekis tässä illalla mieli vähän... hmm. Pitäis kuitenkin piipahtaa vielä J:n kämpällä tsekkaamassa kasvit, otin pestin vastaan. Kellokin täytyy laittaa soimaan, mulla on lähtenyt ihan lapasesta tää aamulla nukkuminen. Notta saas nähdä mitä tässä vielä kerkeää. Mutta niin, samalla retkellä sain kutsun piipahtaa J:n mökille. Hmm. Ei ole järkeä, ei. Luvassa kuitenkin ah niin kutsuva puusauna ja luultavasti hyvin myöhälle kestävää tissuttelua. Juhannuksen voisikin sitten ottaa kuivemmin :D. Tosin juhannuspeenistä olis kyllä kiva saada...

En oo saanu sanottua viimeisimmälle deitillekään, että mitä jos ei. Nössö.

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Lipsuu

Niin. Riski oli, ja.. Niin.

Kolmesti on lipsuttu. Edellinen vasta eilen, ja huuh! Yllätin itsenikin, kun pitkän touhuamisen jälkeen J vielä kääntää mut ympäri kiihkoissaan ja alkaa sovittelemaan kaluaan peppuun. Jännitin ja rauhoittelin, mutta kun ne sormet etsiytyivät klitalle... En ollut varmaan sekuntiakaan hiljaa. Ja lopulta jo puskin pepullani vastaan huohottaen patjaa vasten "nussi, nussi".

Nyt en sen tarkemmin selosta. Ei oikein jaksa. Profiilinkin piilotin taas vaihteeksi, kun ei jaksa yhtään huvittaa. Ja taidan tälle viimeisimmällekin deitille yrittää huomenna sanoa, että sorry mut nyt ei oikein jaksa natsata. Mitä jos vaikka rauhottas mielensä eikä jaksais miettiä miehiä.

perjantai 22. toukokuuta 2015

Riskiä.

Käytiin toisilla treffeillä, en tiedä kiinnostunko tosta herrasta nyt kuinka paljon. Se vetää puoleensa kyllä jossain määrin, mutta edistystä ei tapahdu. Viestitellään kyllä päivittäin, mutta siinä ei ole oikein mitään sellasta... no, en tiedä. Vetoa? Hyvin kaverillista, pientä tutustumista, tyhjänpäiväistä rupattelua. Jotenkin alkaa vähän kyllästyttää. Ja kun viimeksi nähtiin, se tuntui jotenkin vaivaannuttavalta jopa. Keskustelussa ei ollut mitään kovinkaan vinkeää, vaikka kyllä siinä reippaat kolme tuntia meni siltikin. Että ei se nyt vastenmielistäkään ollut. Mutta kai mä vähän oottelen herran aloitetta johonkin suuntaan. Ja mietin, että itse menetän mielenkiintoni jos sitä ei ala pian tulla. Toki siis pitäisi itse tehdä aloite. Mutta vähän hankalaa sitäkään on tehdä, kun on jo alkanut epäilemään jaksaako tyypistä siinä mielessä nyt kiinnostuakaan. Sutinaa, sitä kaipailtas, ja se mielessä kai meen päivästä toiseen. Ja kun toisesta ei tuu viban vibaa että sutinaa saattas koskaan olla, alkaa mielenkiinto vähän hiipua... Oivoi.

Ja mites sit toi keskiviikkoilta? Viesteiltiin J:n kanssa pitkin päivää, oli taas vähän sellanen terapeutin rooli päällä. Jossain välissä se kysyi tulisinko kylään jos hän kävis viiniä hankkimassa. Joo, ihan ku ei ois hälytyskellot soinu, mutta fiilis oli sellanen, että nyt olis oiva paikka kokeilla miten se ystävyys mahtaisi toimia. Menin illemmalla kylään. Ja juteltiin tosi paljon, kaikenlaista, ja se tuntui hyvältä. Lähdettiin vielä yksille Paikalliseen ennen kuin tulee pilkku. Tokihan sinne seilasi sitten se yksi raivostuttava herra R joka on vissiin päättänyt olla aina ja ikuisesti loukkaantunut mulle siitä jostain vuoden vai kahden takaisesta illasta, jolloin mentiin kolmestaan J:lle jatkoille ja meinasin vähän nukahtaa pöytään. Herra R on selkeesti tykästynyt J:hin (on siis homo, joten veikkaan pikkasen muutakin tykästymistä kuin vain kaverina), ja lirkutteli sille jotain vaikka oli omakin seuralainen mukana. Mut jätettiin rauhaan, onneksi, joskin siinä kun lähtöä tehtiin kysäisin baarimikolta "joutuuko hän töihin viikonloppuna", ja herra R sitten puuttui tähän joutuu-sanaan. "Se on työntekijän etuoikeus tulla töihin, hän saa tulla", ja mitähän vielä. Piti siitäkin (lähinnä baarimikolle) selittää ihan vaan koska mä sanoin niin ja hänen on ilmeisesti pakko puuttua vaikka sitten passiivisesti. Hienoa. Ja ah niin ihanan pikkumaista. Toivotin hyvät yöt baarimikolle ja menin pihalle sytyttämään tupakkaa, J oli vessassa käymässä. J kysyi tulenko vielä jatkamaan, ja melkeinpä jo senkin takia oisin lähtenyt, että herra R näkisi meidän poistuvan samaan matkaa :D. Ai miten niin pikkumaista? Lähdettiin vielä jatkamaan, ja olihan J:n taas lopulta otettava meidän välinen suhde tarkasteluun. En olisi välittänyt siitä enää jutella, mulla ei ole oikein mitään sanottavaa siihen enää. No, hengissä selvittiin siitäkin, ja lopulta puoli kuuden jälkeen aamulla lähdin kotia kohti.

Eilen viesteily jatkui tipottain, eikä siinä mitään mielenkiintoista. Alkuillasta J:n nautittua muutaman kaljan hän toteaa, että vois mennä viinilasinsa kanssa katsomaan aikuisviihdettä. Ahaa, keskustelu ottaa nyt hieman vaarallisen suunnan. Keskustelu myös rauhoittui kohta, mutta sitten tuli kuva jostain pornon pätkästä. "Mitä noi touhuaa?" J. Älä. Ja oikeastaan vain se, että whatsapp jumitti, pelasti tilanteen luisumasta raiteiltaan. Koska jossain välissä edellisiltaa J kysyi olisinko ottanut hoitooni hänen kasviensa kastelun ja postin tsekkaamisen kun hän taas kohta poistuu kaupungista, ja suostuin, mutta avainten antaminen vaan jäi. "Saattais olla kovin huono idea sun tulla hakemaan niitä avaimia nyt...", oli viesti, joka onneksi jäi matkan varrelle viipyilemään. Olisin nimittäin luultavasti kääntynyt kotimatkaltani ympäri ja mennyt sinne.

Asiaa ei yhtään auta se, että tiedän sillä olevan krapulaa tänään, ja ehdollistumisen voimin melkeinpä toivon sen laittavan jotain, josta en vaan pysty kieltäytymään. Vittu että panettaa, ja haluan pimpsaani nimenomaan sen ihanan kalun... Niin väärin. Hyi.

perjantai 15. toukokuuta 2015

Viestejä

Niin, tosiaan. Viestin laittamisen korrektista ajasta ei tarvinnut välittää, kun herra laittoi viestiä. En muista mikä päivä, onko sillä väliä, siitä lähtien on viestejä vaihtunut vissiin päivittäin. Se vaikuttaa vähän hassulta, yllättävän herkältä, ja se kirjottaa ääääärettömän hitaasti. Mutta se on ihan hauska. Ja nähdään tänä viikonloppuna. Jaaa tottakai mulla alkaa taas olla ristiriitaisia tunteita. Koska prkl! Ihmisestä saa niin omanlaisensa kuvan kun viesteillään, ja ilmeisesti mun mielellä on joku älytön pakko täydentää sitä mielikuvaa kaikenlaisella, hyvä ettei ulkonäkökin vaihdu ihan totaalisesti... Hieman haastavaa kohdata sitten se ihan aito ja oikea ihminen, kun se ei luonnollisestikaan mätsää täydellisesti tähän mielikuvaan mikä on syntynyt. Kunhan nyt ei saisi jotain kummia kiksejä mielikuvasta jotka sitten pilaavat kaikki mahdollisuudet siltä aidolta. Vähän niinku Deitin kanssa melkein kävi. Ei nyt noin mustavalkoisesti, mutta sinne päin...

Onneksi shark week jäi tälläkin kertaa vain kolmeen päivään, jos ne vaikka vakiintus siihen ni en olis yhtään pahoillani. Panetus herää jälleen, vaikka eihän se nyt niin unessa ollut niiden aikanakaan... Jos haluais, saitilta ois saatavilla yksi herra nussimaan hyvin pienellä vaivalla.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Väristyksiä

Tänään on pitänyt leikkiä jo kahdesti. Mmm, etsiskellyt videoita, joissa ois ihanan täyteläisiä pillunhuulia, mahdollisestii myös jotain kiiltoa pinnassa liukastimen muodossa.

Peppuseksiä päädyin tuijottelemaan äsken. Nam. Ja sähköpostikeskustelija lähetti kuvan pullottavista housuistaan, eipä sielläkään oikein muuta mielessä ole.

lauantai 9. toukokuuta 2015

Pohdiskellen

Treffit oli. Kolme tuntia vierähti. Aika mukava miekkonen. Ja vaikka mä en syty ihmeemmin ruskeista silmistä (eikös se oo joku yleinen tuitui-efekti muka?), oli ne napit aika kivat. Ja parta. Koska naamakarvat on kuumia. Oli hauskaa, vaihdettiin numeroita. Vois siis nähdä toistekin. Mut ei tässä nyt mitään salamarakkautta kyllä ollut :D. Vaan mikä on korrekti aika, ennen kuin laitetaan puolin tai toisin viestiä? En minä tiedä. Enkä pidä moisista pelailuista muutenkaan. Mutta näen asian siltä kantilta, että vaikka mulla ei mitään suurta tunteenpaloa olekaan, puhuin ihan tosissani toisen kerran näkemisestä ja ei sitä voi jättää minnekään hullun pitkällekään. Noo, katsotaan josko herralta tulee viestiä ennen kuin keksin miten omani muotoilen. Kun en nyt tiedä milloin haluaisin sitä nähdä.

Eiliset treffit peruin. Mua alkoi jo vähän puuduttaa ja tavallaan ahdistaa. Kuten eräs neiti Paikallisesta, jonka kanssa olen näistä pari sanaa juorunnut, totesi, että aika rivakalla tahdilla oon näitä haalinutkin. Plus vapusta alkanut tuhmuuden huuma laantui jo, enkä nyt enää oikein jaksa innostua. Vaikkakin olen jatkanut viesteilyä yhden kolmannen (vai monesko...?) miehen kanssa. Jotenkin keskustelu vaan lähti ja otti oman suunnan, eilen siirryttiin puolihuolimattomasti sähköpostin kautta keskusteluun. Herra halusi joskus alkuviikosta kai lähettää mulle kuvan itsestään, että tiedän minkälaisen tyypin kanssa juttelen. Semmonen perus mörökölli, ihan hauskaa saada kasvot luetuille ajatuksille. Juu, mutta eilen hän siis laittoi uuden kuvan, ja sitten lähdin kommentoimaan sitä spostilla, ja sinne se keskustelu sitten siirtyi.

Tää keskustelukumppani oli jo keskustelumme alussa tuonut esiin (varmaan jo omassa profiilissaan), että hän ei etsi parisuhdetta erityisesti, mutta jonkin sortin fuckbuddy-toiminta olisi tervetullutta jne. Itse keskusteluissamme olen todennut, että mä tuskin pystyn sellaiseen, koska J. Kuvailin vähän tätä sähellystäni, ikään kuin perusteluna sille, miksi en fb-hommiin oikein halua. Ja kaipaan jotain vakavampaa. Mutta seksiäkin tarttis saada. Ja unohtaa toi edellinen. Joku laastarin omainen asia. No tämä keskustelukaveri sitten eilen aamulla ehkäpä totesi suoraan, että jos musta siltä tuntuu, niin hän voisi tarjota syliään, jäisi se sitten kertaan tai mahdollisesti useampaan. No, ylläri sinänsä... En vain ihan tiedä, tunnenko sellaista vetoa tarpeeksi... Mutta en ole sulkenut tätä mahdollisuutta poiskaan, koska miksipä ei? Ollaan keskusteltu hyvin paljon mieltymyksistä ja ajatuksista seksistä ylipäänsä, kohtuullisen samansuuntaisia näkemyksiä on.

Ja voi helvetti sentään kun mä haluaisin J:n kalun mun sisään. Vittu.

torstai 7. toukokuuta 2015

Viikonloppufiilis

Tänään treffit. Olen siinä oletuksessa, että herraa kiinnostaa tavata ihan noin muutenkin kuin vain mahdollinen pano mielessä, koska hän ei sellaista ole vihjannut sanallakaan. Ihan hassun näkönen tyyppi, ainakin profiilikuvan mukaan. Jää nähtäväksi.

Huomenna treffit. Enemmän siinä mielessä, että jos synkkaa ni pehkuihin. Tosin mua alkoi jo ärsyttää tyypin tyyli, ja sanoin että lähen treffeille mut multa ei todennäköisesti heltiä ainakaan sinä iltana. Ihan siksikin, että pillereiden tauko alkaa tänään, enkä tiedä millä aikataululla shark week saapuu. Viimeksi meni maanantaihin, mutta ei noista koskaan tiedä. Ja en ehkä ole ihan niin seikkailumielinen, että lähtisin ehdottelemaan sotkuseksiä täysin tuntemattoman kanssa. Mutta myös siksi sanoin noin, koska mua alkoi tosiaan jo vähän ärsyttää sen tyyli, ja halusin täsmentää et se, että mä suostun näkemään, ei ole lupaus seksistä. Itsepähän asian alunperin muotoili niin, että ois kiva tavata kahvin merkeissä ja jos synkkaa ni vähän muissakin ;). Toki ihan tietoinen olen mitä hän hakee, mut tietääpähän myös ettei tuu yllätyksenä etten välttämäti heti olekaan pillu avoinna.

Vaikka mieli kyllä tekis...

Eilen huristelin hetken vibralla. Pitkästä aikaa. Sellainen laiska hyvän tunteen jahtaus, ei lennelty kyllä tähtiin. Ei se oo yhtä kivaa ku toisen kanssa. :/

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Score

Eilen viestittelin yhden miekkosen kanssa aika pitkätkin pätkät. Vaihdettiin numeroita. Illemmasti käytiin lasillisella, mutta mä aloin epäröimään. Pointtina oli siis sellainen pikkutuhma kiva... Mutta kasvotusten se mies ei herättänyt juurikaan kuumotusta. Vähän sellanen laiheliini. Ei nyt mikään muulinperse, mutta siinä ei silleen ulkoisesti ollut mitään sellaista, mikä olis herätellyt mua. Todella huonoon tekosyyhyn vedoten tiet erosi, ja kotona käynnin jälkeen painelin Paikalliseen. Siellä hekoteltiin erään neiti K:n kanssa, ja sille mainitsin tästä deitistä. Ja sitten se laittoikin viestiä. Herra siis asuu Espoossa, ja vinkkaili siinä, että hänellä on auto käytössä, jos vaikka sattuis tulemaan ikävä. Tokihan tällainen tuhma huomio herättelee. Olin ihan kahden vaiheilla, mutta epäröin. Vastailin vähän ympäripyöreitä, eikä hänkään siinä suoraan kysynyt. Paitsi sitten lopuksi, kun olin lähdössä kotiin, totesin että voidaan vaikka huomenna (eli tänään) nähdä jos siltä tuntuu, nyt olen hieman turhan mukavuudenhaluinen ja peitto kutsuu. "Selvä. Tosin ei mulla kauaa ois kestäny tulla ;)". No niin. Kauanko?

Ennen kolmea makoiltiin jo sängyssä. Ja sain taas hyvän muistutuksen siitä, miksi tunnen vetoa vanhempiin miehiin. Okei, en itsekään ole enää mikää teini, mutta tää saman ikäinen mies tuntui niin sellaiselta... Noh, teiniltä kai. Kädet silitteli vähän sieltä täältä, tuntui vähän kiireiseltä, ihan kuin joka paikassa olis pitänyt olla samaan aikaan. Ja kun se vihdoin uskaltautui housuista sisään, se klitta ei ole mikään vitun kivenmukirra jota voi käsitellä kovakouraisesti. Ei saatana. En tiedä, käsittelenkö itse sitten kullin nuppia kovakouraisesti? Mutta jos tiedän sen olevan hellä kohta, ei tulis mieleenkään painaa sitä täysillä voimilla tai vastaavaa. Noh, mitäs en sanonut mitään, oma moka. Mikähän siinäkin on niin saatanan vaikeeta? Noo, kumi kalun päälle, ja sisään. Ihan jees, not bad ja mitä näitä nyt on. Pakko sanoa ehkä, että se edellinen lyhyehköksi jäänyt tyyppi olis miellyttänyt vähän enemmän noin niinku kokonsa puolesta. Mutta tää kesti ihan mukavan pitkään. Ois voinut ehkä jopa vähän vähemmän aikaa, koska mielessä kävi pysyykö mulla kosteus yllä. Niin kivaa kuin seksin harrastaminen onkin, enpä tästäkään nyt niin suuria kiksejä saanut.

Vähän jutustelua, hän toteaa että täytyy yhdentoista maissa viimeistään lähteä. En olettanutkaan että se vielä yöllä lähtee takaisin päin. Mutta tiesinpä jo, ettei sinä yönä hirveesti nukuta. Varsinkaan kun se oli jotenkin koko ajan kummassa asennossa. Josko oisin nelisen tuntia saanut torkahdeltua. Ja aamulla uudestaan.

Mitään suurta himoa ei jäänyt. Kattellaan nyt jos herra itse laittaa viestiä, toivon vaan ettei turhan hanakasti. Voihan sitä ehkä toistekin, mutta mun täytyy miettiä kuinka sanoa että ei kiinnosta niin kovasti.

perjantai 1. toukokuuta 2015

In and out

Eilen katsoin, kun J lähti jonkun naisen matkaan. Näytti niin vaivattomalta! Sydämestä kouristi. Join itselleni pahan humalan.

Tänään seikkailin deittisivustolla, muutin hieman profiiliani. Johan alkoi profiiliin löytää jos jonkinmoista hiihtäjää, joiden profiileista kävi selväksi, mitä ollaan hakemassa. Sitten yksi aika söpön näköinen tyyppi nakkasi viestillä. Sen profiili ei tainnut muistaakseni olla kovin pillunkipeä vaan ihan sellanen kohtuullisen normi. Mutta viestit oli kyllä juurikin sillä asialla. Emmin ja epäröin. Sitten sanoin, että jos mä nyt lähden suihkuun, tuu puoli kahdeksi sinne ja sinne.

Ja se tuli. Ja se oli ihan söpö luonnossakin. Ja kellahdettiin kyljekkäin sängylle, ajattelin että mitä tässä aikaillaan, vein käteni saman tien availemaan vyötä ja farkun nappeja. Ei se miellyttävin suutelija, mutta aika näpsä kulli. Varmaan sellaisella normimitapuulla ihan normaali, ehkä jopa pitkänpuoleinen. Maistui hyvältä, tuoksuikin raikkaalta. Oli poika tainnut käydä suihkussa, mikä nyt oli odotuksista itsestäänselvin, toki. Muutaman minuutin sitä nuoleskelin ja maistelin, kunnes herra siirsi mut selälleen, pyöräytti kaluun kumin päälle, ja painoi sisään. Olin jo suihkuun mennessä ollut kosteana, joten se ei tuottanut ongelmia. "Tuntuu niin hyvältä, saatana", oli suullinen anti siinä vaiheessa, itse taisin voihkaista muutaman kerran. Olisi sitä mieluusti jatkanut paljon pidempäänkin, mutta... Kauaa ei nokka tuhissut :/. Ja tästä syystä tollanen deittisivuston kautta pelkästään seksimielessä tapaaminen ei oikein houkuttele. Kokemukset (ne hyvin vähäiset sellaiset) on olleet joko "meh" tai "tosi huono". Vähän luulen, että tätä herraa hieman nolostutti, mutta elämäähän se vain on. Yritin pitää verkkaisen keskustelun kepeänä ja hyväntuulisena, ehkä jotenkin silleen osoittaa että mulla ainakin on kaikki ok eikä mitään paskan makua suussa.

Tulipahan kokeiltua. Kynnys alenee.

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Mitä sen jälkeen

Niin.

Menin sinne. Juteltiin. Vaan ei kyllä kovin kattavasti. Ei kai siinä enää mitään sanottavaa ollut. Kerroin vähän mikä oli itselläni taustalla kun se viimeisin kovasanainen viestinvaihto käytiin, halusin yrittää valottaa tilannetta, jos siitä olisi saanut jonkun selityksen mun reaktiolleni. En tiedä ymmärsikö J, mutta eipä se mitään kritisoinutkaan. Vähän puhuttiin myös siitä, mitä tän jälkeen. Kuinka tarttis toimia, kuinka ystävyys voisi vielä toimia, kuinka yhtään mitään. Sanoin, että mä tarvitsen kunnon hajuraon. Ja se rako saataisiin mun mielestä vain sillä, että ei olla yhteydessä toisiimme x-määrän aikaa. Ja siitä aasinsilta siihen, mitä tää meidän ystävyys oikeastaan on. Tai kuinka se ilmenee. Mä olen terapeutti. Ja yhdessä oleminen on lähinnä yhdessä päihtymistä. Kai siinä itsekin heräsin miettimään, haluanko ylläpitää sellaista ystävyyttä, tai lähinnä haluanko ylläpitää sitä noin. Siitä ei kovin pitkälle päästy. J totesi, että sellaisia hänen sosiaaliset kontaktinsa tahtoo olla, surullista. "Voithan sä tulla teelle joskus."

Paljon oli hiljaisia hetkiä. "Tän olis aina pitänyt päättyä siihen, että sä löydät jonkun hyvän miehen." Hmph. Vähän vaikee on löytää erityisemmin ketään, kun mielenkiinto ei riitä muihin. Lähdin, halattiin hyvästiksi.

Ja sen jälkeen ei ole mennyt päivääkään, etteikö siitä kuuluisi jotain. Edes yksi viesti. Viime viikon lopulla sille viesteillessä totesin, että tää jatkuva yhteydenpito on lievästi huono juttu nyt. "Niin... Kai mä haluan varmistella ettei yhteys katkee kokonaan." No. Niin. Sitä kai mäkin. Mutta ei se silti hyvää tee. Ja viikonloppuna J sanoi, että pitäköön tunkkinsa. Vähän niinku päätti tarinan sen ihastuksensa kanssa. Mene ja tiedä. Lauantaina nähtiin paikallisessa, vähän höpötettiin siinä kunnes sinne saapui pari sen tuttua ja se meni niiden kanssa pöytään istumaan. Tokikin ihan siihen mun selän taakse, että niinkin kauas. Se lähti kotiin ennen mua, mutta pisteli vielä useemman viestin, joihin mä yritin kännipäissäni vastata, mutta aamulla lukiessa tajusin etten ollut aina ihan ymmärtänyt lukemaani :D. Sunnuntain purin hammasta koko hiton päivän etten laittaisi sille viestiä, tosin kerran kyllä sorruin koska tuntui että jotenkin piti mainita etten ollut yöllä ihan ymmärtänyt oikein. Vasta illalla J:stä kuului, "aika vähillä viesteillä päästy krapulapäivästä ;)". No älä, purin hammasta.

En tiedä mikä on muuttunut, vai onko mikään. Mutta ainakin yksi krapulapäivä on päästy yli ilman, että mä päädyn sen luo nussimaan. Pieni voitto? Helvetin vaikeaa se ainakin on. Ja ihan pikkasen vaikeeta saada sitä miestä ulos systeemistä, kun päivittäin mietin sitä useita kertoja. Jos tää joskus loppuisi.

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Odottamisen sietämättömyys

Aamulla sain viestiä. J pyysi tulemaan joku ilta käymään, tarvetta olis keskustelulle. Sanoin kykeneväni huomenna käymään. Tiedän, että tää täytyy käsitellä, ja haluan sitä. Mutta mua ihan hirvittää. Osaanko sanoa mitään enää? Taitaa herra joutua olemaan varsinainen puheenjohtaja ja haastattelija, koska oma-aloitteisesti asiasta keskusteleminen saattaa olla todella vaikeaa mulle. En tiedä mistä aloittaa.

Tää tulee tekemään kipeetä.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Kyyhkyt

Jep. Vereslihalla.

Loppuviikko oli yhtä paskaa. Alkoholi virtasi ihan liian vuolaana. Lievää uhkarohkeutta käyttäytymisessä, mulle poikkeuksellisia asioita. Paljon sydänsurua, itseinhoa, loukkaantumista. Ja deitti joka oli kännissä jo siinä vaiheessa kun vasta nähtiin.

Lauantaina katselin Paikallisen portailta viereisessä puussa kuhertelevia kyyhkyjä. Ja näin kirkkaasti, kuinka J on nyt oikeasti ja tosissaan tän ihastuksensa kanssa. Ja näin, että nyt on päästävä irti. Päästettävä. Viime yön viestienvaihto ei ollut kovin kaunista, johtuen mun vahvasta humalatilasta ja loukatusta mielestä sekä J:n ajattelemattomuudesta. Loppu on tässä.

Miksi on pitänyt rikkoa itseään näin liian pitkään? Miksi oon antanut tän sattua näin kauan? Sattuu kovaa ja kauan.

Taidan jättää miehet kokonaan mielestä hetkeksi. Täytyy paikata särkynyt sydän, jotta siitä olisi iloa joskus myöhemmin. Taidan keskittyä hyvän olon hakemiseen jostain ihan muusta kuin alkoholista ja siitä, että joku muu antaa mulle jotain.

Blogi saattaa hiljentyä. Mitä järkeä tänne on mitään löpistä kun ei ole asiaakaan.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Päätä seinään.

Joo. Maanantai menikin sitten päihtyessä, koska toi tosi laadukas koulu jota käyn ei velvoittanut vaivautumaan paikalle seuraavaan pariin päivään. Ja koska J keksi kertoa alkuillasta olevansa matkalla kotiin, alkoi vähän jännittää. Vitun idiootti.

Kaverin kanssa päädyttiin Paikalliseen, koska mitäpä muutakaan... Lähdettiin kyllä kiltisti samaa matkaa kotiin koska en ole niin mulkku, että jäisin tiskille notkumaan jonkun toisen mulkun takia ja pistäisi kaveria kävelemään yksin millilleen samaan suuntaan kuin johon itse lähtisin jos kotiin menisin. Eli menin. Ja sit laitoin J:lle viestiä jossa vitsaillen kysyin, päätyikö se yhden järkyttävän ärsyttävän tyypin luo jatkoille. Ei, kotona oli. Viiniä? Sen suuremmin selittelemättä kerron, että jonkin ajan päästä poistuin kotoa ja suuntasin sinne.

Istuttiin jälleen kahdestaan siinä minimaalisessa keittokomerossa ja tupakoitiin, juotiin ja keskusteltiin. Humalatilaan nähden ainakin ensimmäiset pari tuntia keskustelu oli todella hedelmäistä. Toki se siinä aamukahdeksalta alkoi olla jo aika luokattoman huonoa. Jäin yöksi, koska J oli vähän sitä mieltä ettei mun kannattaisi lähteä huojumaan enää kotiin ja mua väsyttikin niin helvetisti etten olis muutenkaan jaksanut.

Iltapäivällä herätessä pää oli ihan sitä mieltä että meidän (pään ja loppuvartalon) juttu oli nyt tässä, lusikat jakoon ja se yritti vähintään väkivalloin irrottautua. Kotiviini oli hyvää mut hintana on aina ihan jumalaton hedari. Asiaahan ei helpottanut yhtään se, että maanantaina alkoi shark week, joka aiheutti lieviä pahan olon aaltoja jo ilman krapulaakin. Noustiin joskus neljän jälkeen, olo oli vaisu. Katsoin aikatauluja ja kerroin olevani menossa kuudeksi tekemään kauppoja yhden myyjän kanssa. "No sit ei ehkä harrasteta seksiä. Mikä on varmaan ihan hyvä." Jep, nyt ei kyllä ehdi. Vaisu hiljaisuus jatkuu. Lopulta vähän ennen kuin mun piti lähteä sanoin, että eihän tässä mitään järkeä ole ääneen sanoa, mutta ainahan mä voin tulla takaisin. "Ajattelin sanoa ihan samaa. Ois se lopulta uloskin löytäny." Lähdin tekemään kaupat ja menin kotiin suihkuun.

Kyllähän mä vielä takaisin menin. Ja J oli kyllä tietoinen shark weekistä, koska siitä oltiin puhuttu jo pariinkin kertaan mm. silloin kun pahan olon aallon aikana taittelin itseni kaksin kerroin, koska se helpottaa oloa. Ensin istuttiin siellä komerossa. Sitten J kurottautuu tökkäämään tissiä. Virne sen kasvoilla oli kuin milläkin pojankoltiaisella joka on matkalla tekemään pahojaan. Nousin ylös ja menin lähemmäs, J ohjasi mun kädet saman tien kylpytakin sisään ja kalulle. Miehen kiima oli kova. Ihan ku oma ois kauas jäänyt. J:n kädet vaelteli pepulla, kyljissä, rinnoilla, millon missäkin. Otin paidan ja rintsikat pois, toppi jäi vielä. Rinnat sai kiitettävästi huomiota. Kun kädet meinasi mennä housuihin, totesin että täytyis käydä vähän vessassa ennen sitä. Kädet jättivät housut rauhaan ja itse jatkoin kalun hieromista. Kunhan malttais. "Joo ei mikään kiire." Kiimasta kiiltävissä silmissä oli hurja katse. Virnistin huulia lipaisten ja kumarruin nuolaisemaan terskaa. Imeskelin ja lutkutin, nautin kalusta ja miehestä lähtevistä äänistä, hyvä ettei tippunut penkiltä. Hartaasti, kunnes posket väsyivät.

Kävin vessassa huuhtelemassa pimpsan, vähän kävi mielessä semmonen pieni nolouden tunne. Menin makkariin, J istui tuolilla kalu kädessä. Kävelin sen eteen ja kumarruin laskemaan farkut lattialle, samalla lipaisin kalua. Potkin housut pois jalasta, J kysyy että tarvittiinko se pyyhe suojaksi. Nyökkäsin, nyt on sen verran normaalimitoissa tuo tavarantulo, että eittämättä siitä jotain sotkua saadaan aikaan jos sisään mennään. J nousi ylös ja jäi vielä hetkeksi puristamaan mua pepusta, suutelemaan kiihkeästi, herättämään mut. Pyyhe sängylle, mutta eipä päästänytkään mua vielä sinne vaan vei kätensä haaroihin, hieroi pikkareiden läpi, paineli pepun puolta härnäten. Sormet kiskoivat housut pois ja röyhkeästi menivät klitalle. Polvet alkoivat notkua melko nopeasti, sen verran hyvältä tuntui. Lopulta sain mennä sängylle ja J kömpi viereen. Nappasin kalusta kiinni ja hieroin sitä, mutta pääpaino oli mussa. J nojasi käteensä ja oli hieman koholla, mun pää lepäsi käsivarrella. Toinen käsi oli haaroissa, kutitteli klittaa, paineli peppua, ujosti lähestyi tätä kolmatta. Kyllähän se sieltä vähän kosteutta haki koska klitta sitä vaati, mutta varmaan mun huokailuja ja kiemurtelua, kasvavaa kiimaa katsellessa unohtui estot ja paineltiin sisään. Peppu sai sen verran huomiota, että miehen mielessä tais olla jotain muuta kuin mihin on totuttu. Niinhän se kuiskasikin, että kokeillaanko tänne. Varovasti mennään, sä oot sinne vähän liian iso. Käännyin vatsalleni, J nousi päälle. Kunnolla sylkeä kostukkeeksi, ja yritetään. Alku kun on sen verran tiukka että sinne täytyy painaa vähän enemmän, kävikin just niin että vähän sisälle päästyä vauhti ja voima oli liian suurta ja oikeasti sattui. Käskinkin lopettamaan, J:kin kyllä huomasi että nyt en vaan arkaillut. Hetken hengähdys, sitten J ohjailee kalunsa pimpsan puolelle. Ahh. Miten se tuntuukin vaan niin hyvältä... Hieroo sisältä, ja nimenomaan shark weekin aikaan se helpottaa jotenkin oloa, kiimakin on kova. Tahti vaihteli, ja ne hitaat, oikein syvälle uppoavat työnnöt oli parasta ikinä. Annoin sen myös kuulua. Aikani siinä ynistyä ja huohotettua ja nautittuani J vetäytyy ulos ja alkaa uudemman kerran ohjailemaan pepun puolelle. Tällä kertaa paremmalla onnella, vaikka aikaa menikin kyllä hyssyttelyyn eikä se nyt mitään ihan puhdasta nautintoa ollut. Varovat työnnöt syvemmälle tuntui kyllä vähän tukalalta, yritin pysyä niin rentona kuin voin. Aina välillä tais tuntua herrasta tosi hyvälle, koska työnnöt otti kouristusmaisen tyylin ja nopeutu. Silloin pääsi multakin vähän pahempaa ulinaa, ja tahti rauhottui. Sitten J kurottaa toisen kätensä mun alta klitalle, voihan vittu. Nyt tuntui hyvältä. Ja koko tilanne kiihotti. Likaista, tuhmaa, helvetin kuumaa. Laukeaminen oli multa aika epätodennäköistä, mutta tärisemään ne sormet sai kyllä. Ja se auttoi myös peppua rentoutumaan niin paljon, että J sai työnneltyä jo aika vapaasti. Koko perse tuntui ihan litimärältä, J:n otsalta tippui hikeä mun päälle. Imeskelin J:n sormia, mikä taisi herrassa herättää vieläkin tuhmempia ajatuksia, koska sillä oli aikamoinen vaikutus työntöjen tahtiin. Lopulta rauhoitutaan en tiedä lipsahtiko J ulos vai vetäytyikö tarkoituksella, kalu vaan jäi pakaravakoon nytkyttämään. Maattiin allekkain pitkän aikaa, aina välillä J:n kropassa kulki väristyksiä ja välillä se vähän pökkäsi lantiolla leikkisästi peppua vasten. Pakkohan sitä oli tulla vastaan ja nostin peppua päästäkseni tiiviimmin kalua vasten. Namm. "Onkohan lattialla lätäkkö vai meneekö vaan patjat pesuun", toteaa J. Mulla oli koko haaroväli ihan litimärkä, ja vähän pelkäsin että nyt ollaan kyllä menty aikaa sitten pyyhkeestä läpi. Vähän hirvittää nousta tästä. J naurahtaa ja kohottautuu itse. Jäin sänkyyn loikomaan kun J kävi pikasuihkussa. Lähinnä tais olla hiestä märkä se pyyhe, mutta piti sitä itsekin kyllä huuhdella ihan kunnolla.

Tupakan verran keittokomerossa, vettä hörppy tai viisi. J totesi että oli jokseenkin rankkaa, ei jaksa oikein istua. Mies häipyi makkariin, itse jatkoin tupakan loppuun. Ajattelin, että herra on laittanut jotain hömppää aka oikeeta ohjelmaa pyörimään, mutta ruudullahan pyörikin täyteläinen peppu. Ja mies istui taas tuolilla kalu kädessä. Aijaa, uudestaan? Virne ja kiima silmissä. Rinnat sai jälleen huomiota, itse hieroin kalua sängyn reunalla keikkuen. Täytyihän sitä vielä imaista, se on vaan niin herkku. Aikani lutkuttelin, välillä katsoin J:tä silmiin vartta nuollessa, kiima kiilsi hurjana. Siirryttiin sängylle ja J nappasi tiukkaan otteeseen. Tuntui että käsien olis pitänyt ehtiä joka paikkaan kerralla ja saada mahdollisimman paljon. Kiima oli siis vieläkin hurjempi kuin aiemmin. Tosin nyt tyydyttiin vain käsipeliin, minkä johdosta pystyn esim kävelemään vielä eikä haaran ruumiinaukot ole ihan tuhottoman kipeinä. Hartaasti kiusaa, kiihkeää suutelua, huulten näykkäilyä, vartalon puristelua. Lopulta silmät pyörien J painaa mun kättä voimakkaasti peppuaan vasten, aikaisempi kiusa sai luvan vaihtua ihan kunnon toimintaan. Sitä sitten, ja painoin sormen peppuun, painelin ja liikuttelin, katselin kun J kävi ihan ylikierroksilla. Lopulta voimakkaasti sätkien mies laukesi ja levitti kermansa vatsansa lisäksi mun käsivarrelle josta se tais päätyä kasvoihin. Mua ihan nauratti kun en ollut varma oliko mulla poskella vaan kuolaa vai mällit. Maattiin siinä pitkään, laiskasti juteltiin, J suunnitteli ruoanhakureissua. Lopulta noustiin ylös jotta mies ehtisi kauppaan ennen kuin se menee kiinni. Kävin itsekin hakemassa vielä tölkin maitoa aamukahvia ajatellen, huikkasin kaupan käytävällä moikat.

Ei hitto. Tästä ollaan vielä niiiin vereslihalla, mutta en kyllä yhtään voi sille mitään, että pimpsa sykkii pelkästään eilistä muistellessa. Siis. Vau.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Treffit

Virheitä on toisteltu, ilmaa putsattu (kuten edellisessä taisin mainita), mitähän tässä ois muuttunu?

Yksi miekkonen lähestyi saitilla, varmaan siinä ainaki viikon verran tipotellen jotain viesteiltiin, mua ei oikein innosta. Herra ehdotti näkemistä ja yritettiin siinä pariinkin otteeseen aikatauluja kohdistaa. Mutta. Kun pitää olla niin vitun lapanen eikä osata ehdottaa mitään. Mun ois vissiin pitänyt arvailla hänen aikataulujaan ja ehdottaa sopivaan kohtaan. Ku ei mitenkää voinu tulla vastaan! Loppuviimein tossa muutama päivä sitten mulla palo käämit ja totesin että mitä jos peruttas koko paska kun ei siitä näytä tulevan yhtikäs mitään. "Mä kyllä kovasti haluisin nähdä sut". Tuli vähän semmonen tunne, että kaveri on pikkasen epätoivoisena liikkeellä tai jotain. No, sovittiin seuraavalle päivälle, vaan kuinkas sattukaan että hänen täyty jäädä myöhään töihin ja peruttiin. Mä en liikauta eväänikään että sopisin uutta miittiä. Ei jaksa kiinnostaa.

SEN SIJAAN! Kävin eilen sit yhen toisen duden kanssa treffeillä. Se kun laittoi niin semmosen kivan viestin, selkeä ero tähän edelliseen esimerkiksi. "Haluaisin viedä sut kahville tai brunssille, ja kattoa kuinka kemiat kohtaa luonnossa". Pakkohan siihen oli suostua, ja viestissä oli siis paljonkin juttua ennen tota lausetta. Hauskaa oli, vaikka ei mulla nyt sentään sukat pyörineet. Mutta vois sitä toistekin nähdä, vähän sovittiinkin että palaillaan viesteihin ensi viikolla, vkloppuna tyyppi on matkoilla. Juu käy.

Jotain säpinää. Tarttis lisää.

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Pese puhtaaksi

Ilmatilaa putsattu. Mene ja tiedä, oliko se hyvä vai huono juttu. Kännissä nyt kumminkin tuli sanottua (viestissä, eli paljon jäi kuitenki varmaan puuttumaan) asioita aika suoraan. Yöllä olin niin vihainen ja loukattu. Aamulla siltä tuli vielä viesti, ja mun mieli oli tyyni. Pelottavaa. Tosin sen jälkeen se taittui suruun, mutta se järjetön vihaisuus ja loukkaantuneisuus, joka oikein söi sisältäpäin, on laantunut ja rintaa ei kiristä niin pahasti.

Toki teen jälleen sen saman virheen, kun kuvittelen että tämän avautumisen jälkeen pystyttäis oikeasti olemaan ystäviä toisillemme ja jättämään sen kaiken pahan pois. Pessimisti minussa tokaisee halveksivaan sävyyn, että miksi just tää avautuminen olis mitään muuttanut ku ei ne aikasemmatkaan ole. Optimisti taas toiveikkaana toteaa, että fiilis on oikeasti erilainen. Taidan olla kusessa joka tapauksessa. Edelleen.

Josko suihku pesisi mut puhtaaksi muutenkin kuin pinnalta. Hah, eikös olekin syvällistä...

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Surullista

Eilinen johti siihen, että Paikallisessa tinttasin itselleni mairean humalan. J istuu vieressä koko illan, osasin olla jopa ihan normaali sitä kohtaan. Sitten kaverini lähtee ja jään itsekseni. Sitten tulee eräs ärsyttävä nainen ja parkkeeraa J:n viereen, lähden tupakalle. Sitten sisään astelee Se Yksi Nainen, joka mitä todennäköisimmin on tämä Ihastuksen Kohde. Moikkasi mua, vaikka ei ollakaan juteltu kuin pari kertaa. Joko vain kuvittelen kaiken tai sitten se nainen vaikutti jotenkin yllättyneeltä mut nähdessään. Mä kuvittelen. Eihän J sille ois kuitenkaan musta kertonut. Eihän mulla ole väliä. Mutta tää tiesi kuitenkin sitä, että vitutuskäyrä lähti niin jumalattomaan nousuun, että jäljellä oleva lähes täysi lasi siideriä hörsäistään vauhdilla naamariin. Siinä ehti vielä yksi mukava miekkonen tulla käymään, ja sehän näki saman tien ettei mulla ollut kaikki hyvin. Sanoin sille, että vähän se elämä joskus potkii, ei sille mitään voi. Join siiderini loppuun ja toivotin hyvät yöt tälle miehelle. J istui miehen toisella puolella ja nappasi vauhdilla mua käsivarresta kiinni kun lähdin. En jäänyt kuuntelemaan sen sanoja vaan heilautin käteni irti ja marssin ulos. Kotimatka menikin kyyneleet silmissä. Oh the drama....

Ei saatana. Nyt ollaan pohjalla. Vittuako pitää ulista sen miehen takia. Kuinka saatanan typerä sitä voikaan olla?

torstai 26. maaliskuuta 2015

Huolto

Viikko mennyt aikalailla paskoissa fiiliksissä. Eilen päätin lääkitä sitä just sillä turhimmalla ja typerimmällä tavalla, viinillä. Uskaltauduin Paikalliseen, koska oletin ettei J tule sinne viikolla. Väärässä olin. Ehdinkö ehkä puolta tuntiakaan siellä istumaan kun herra astelee sisään. Sydän takoi, en sanonut mitään. Hiljaisuudessa hänkin istui, taisi todeta vain että on paljon ihmisiä paikalla. Lähdin vessaan ja sen jälkeen tupakalle. Vessasta tullessa takkia hakemaan näin J:llä puhelimen kädessä, ulkona vilkaisin omaani.

"Taas asia jota et halua tietää. Siinä tuli joku seinä tai ainakin aita vastaan ;)"

Ihan tosi. Mikä vittu toi hymiö on? Vastasin "älä sitten kerro". Join itseni humalaan. Paikallisen sulkiessa paikalla oli jo neiti P:kin ja J sen kanssa sopi kävelevänsä samaa matkaa, asuvat samalla suunnalla. Toivottelin P:lle hyvät yöt, J:kin sitten toivotteli mulle ja lasi huulilla sille vastasin. Piti siitäkin sitten jotenkin yrittää vitsailla toistamalla mun mumina, totesin että älä ulise.

Että mua vituttaa. Koko krapulapäivän oon vähän väliä miettinyt että pistäispä se viestiä. En edes tiedä miksi haluan! Kai mulla ois kova tarve kiukutella sille. Jotenkin läväyttää että taas on satutettu.

Sen sijaan viestiä on tullut Deitiltä. Meidän oli tarkoitus jopa nähdä eilen, maanantaina suostuin sen pyyntöön kun itsetunto tarvitsi buustia. Eilinen meni vain kaikin puolin multa ihan vituiksi, ja sitten Deittikin kertoi että oli tullut pari muuttujaa ja olisi pakko siirtää näkeminen toiseen ajankohtaan. Että nappiin menee kaikki :D. En kyllä oikeastaan ehkä välittäisi Deittiä nähdä. Tai siis, muuten ehkä mut otan nyt liikaa ongelmaa siitä että onko sillä agendat nyt vähän turhan suuret ja niin pois päin.

Yhtään ei oloa helpota nyt se, että tarttis kovasti fyysistä kosketusta. Seksiä ja lohdutusta.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Murphyn laki

Koska pari viime peuhaamista on menneet mun laukeamisen kannalta mallikkaasti, toki universumi näkee asiakseen kusta muroihin ja oikein antaumuksella.

Sainpahan puoliltapäivin viestiä. "Tiedän ettet haluu kuulla mut kai täytyy kertoa missä mennään. Saatan olla tykästyny johonki." Ihan vitun kiva. Onnee ja menestystä.

Mä en oikein enää tiedä miksi mä vaivaudun välittämään kaikesta paskasta.

Alan katua pahasti sitä iltaa kun ton miehen matkaan lähdin.

Magic toutch

Onko rinnoissa sittenkin sitä taikaa? Itseni kohdalla siis. Kävinpä eilen krapuloissani hieman peuhaamassa, ja mielessä ehti käydä siinä ihan alkuun, että onkohan kuivakka meno. Rintsikat pois, nänneille huomiota, kutkutteli kivasti. J kohottautuu polvilleen, tuo kalunsa lähemmäs kasvoja ja vie kätensä mun jalkojen väliin. Yllätyin kun tunsin sormien hakeutuessa pimpsalle sen olevankin jo ihan kunnolla märkä. Imeskelin kalua (oli kosteus sitten tainnut kokonaan valahtaa alaosastolle kun suusta sitä ei alkuun meinannut löytyä ollenkaan) ja nautiskelin sormien pyörittelystä klitoriksella. Levitin haarani aivan auki, nostelin lantiota tiukemmin sormia vasten, ynähtelin kulli suussani. Toivottavasti en puristanut liian lujaa kun sormien kiusa kävi ylivoimaiseksi. Että mitä hittoa, rintojen huomioiminen alkuun näyttää herkemmin johtavan mun laukeamiseen? En vetäisi ihan näin suoraa johtopäätöstä, mutta vähän sinne suuntaan on viitteitä. Josko se sitten kiihottaakin enemmän kuin olen aikaisemmin ajatellut.

Vielä muutama imaisu, ja J siirtyy kaluinensa jalkojen väliin. Nam. Tunnen hien selässä, kun puristan sormillani hartioita. Taidan olla mahdollisesti sitä äänekkäämpää kategoriaa, mitä seksin harrastajiin tulee. En kylläkään puhu mitään juuri koskaan, mutta huokailuja ja yninää ja huohotuksia en pidättele. Mies kierähtää pois ja jatkaa käsin kullinsa kanssa. Vien sormeni kutittelemaan kasseja, paitsi että lopulta päätän viedä kieleni sinne. Lopulta joku kielen ja sormen pyöräyttely vie kynnyksen yli, ja katselen kuinka mies sätkien valuttaa kermat kädelle ja vatsalle.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Huti?

Deitti pisteli viestiä maanantaina, muuten ollut aika hiljaista. Äsken se tosin keksi kysyä että millon mut saa taas kahville. Lähin jo vastaamaan ja ehin just painaa send ku tuli toinen, "vai saako enää koskaan?" Perse. Vastasin että esim huomenna, mut heti ton tokan viestin nähtyäni aloin katumaan. Ekan luin aika viattomasti, mut... Sittenhän se alkoikin heti tuntua jotenkin liian paljolta. Vittu. Tuliko nyt vastattua turhan hätäisesti?

Miksi pitää tulla heti semmonen vaikee olo, että täytys käydä taas yksi sellainen keskustelu. Heti joku aita pystyyn, suojaksi, jos se toinen onkin liian romanttisilla mielin liikkeellä. Täytyy varoa antamasta vääriä vinkkejä. En tahdo rohkaista ajattelemaan liikoja. Oikeastaan pitäisi varmaan kokonaan vetää raja, että jos pidetään yhteyttä niin tehdään se puhtaasti kaverillisesti, ei mitään söpöilyjä eikä vikittelyä eikä varsinkaan hellyyttä ja kiehnäystä. Siihen vaan sortuu liian helposti, koska sellaista huomiota on todella ihanaa saada. Ja selkeesti semmosesta on allekirjoittaneella puute. Mutta kun tää palveluntarjoaja on nyt vaan väärä. Jälleen kiroan, miksei mukavasta, hauskasta, empaattisesta ja hellästä, kiinnostuneesta, potentiaalisesta miehestä voi olla kiinnostunu, ku sellanen kerranki ois naaman edessä. Saatanan ääliö.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Vau

Huh. Wow. Siis. BUM-TSI-KA-WOW-WOW.

Kuten näkyy, olen laiskasti tänne mitään jännää kirjoitellut. Enkä ole ehkä parista viimeisimmästä peuhaamiskerrastakaan jaksanut sen kummemmin mainita, koska ne nyt ei olleet niin jänniä eikä musta tuntunut siltä että yksinkertaisesti jaksaisin. Noh...

Mullahan oli tää eräs operaatio ja siitä paranteleminen on mennyt oikein mallikkaasti. J laitteli jo viikko sen jälkeen viestiä eläimellisestä seksistä, notta kelpaisko. Oishan se kelvannut, mutta kun mä en saa nyt rasittaa itteäni, että se eläimellisyys täytyy nyt jättää pois. Menin illalla kuitenkin kylään, ja ne hellät ja rauhalliset otteet oli jotain poikkeuksellista. En tiedä saiko herra itse siitä nyt niin erikoisemmin mitään, tai siis jäi varmaan kaipailemaan enemmänkin (ja oisin mäkin voinut toiset varvit ottaa), mutta se oli jotenkin... Hyvä.

No sit tää eilinen. Hah! Täytyy ehkä mennä kohta kattomaan peilistä miltä se kuuluisa Naantalin aurinko oikein näyttää. Töiden jälkeen suuntasin herran luo, ja alkuun vähän jutusteltiin. Skipataan se liibalaaba, kuka siitä jaksaa lukea. Sänkyyn! Ensin vähän silittelyä paidan päältä, tuntui heti alusta alkaen vähän jotenkin paremmalta. Mä en ole erityisemmin kiksejä saanut tissien puristelusta (siis että miellyttäväähän se on, mutta ei siitä mitään kylmiä väreitä lähde), mutta nyt tuntui kyllä hyvältä. Paitaa vähän pois, kaivele sieltä kupistaan ulos. No on ne rintsikatkin tiellä. Hellästi pyöritteli nännin ympärillä, lipaisi, imaisi. Katselin vieressä. Käsi kulkeutuu reittä pitkin polvien väliin, sisäpuolta ylemmäs raotellen jalkoja. Sormen päät tunnustelivat sileää ihoa ja kangasta, sauman vetivät sivuun ja tunnustelivat altakin. Hellää ja määrätietoista. Ja kosteutta ei tarvinnut pitkään etsiä. J kutitteli klittaa ja tunnusteli huulia, mä lämpenin vauhdilla. Kauaa herra ei jatkanut vaan sanattomasti ohjaili vatsalleen. Jalat erilleen, mitäs täältä löytyy.. Nostin peppua vähän pystympään ja J asetteli kaluaan kohdilleen. Mies painautuu selkää vasten makaamaan, ihana painon tunne. Kalu liikkuu hiljakseen sisällä, ja pian sormet etsivät itsensä etupuolelta klitalle. Voi luoja. Onko se mies ottanut jonkun oppitunnin kun sormet tekivät niin taikojaan? Aikaisemmin sortunut herkästi vähän liian "teräviin" liikkeisiin ja pikkasen liian suurella voimalla, mutta nyt liikkeet sai mut sätkimään melkein välittömästi. Pehmeää pyörittelyä ja lipsuttelua, ei liian voimakkaasti painaen, ja tasaisemmin eikä vain sormen päällä piirtäen. Kiusa vaan paheni ja paheni, mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin huokailla, ynistä ja loppuviimein ulista läähättäen tyynyä vasten. Sätkin ja tärisin holtittomasti, ja mies vaan jatkaa. Välillä kalu painuu niin kiinni peppua vasten kuin vain pystyy, välillä se tekee pieniä lyhyitä työntöjä ja välillä koko pituudelta aivan pohjaan. En tiedä kauanko siinä huusin kuin heikkopäinen, mutta lopuksi tuntui että kaikki voimat oli aivan loppu ja ulisin "ei enää ei enää". "Narttu alkaa lämmetä vai?" Sulan tähän. Ja varmaan kastelin lakanat vähän muullakin kuin hiellä, ei meinaan kosteus loppunut kyllä missään vaiheessa. Lopulta J jättää klitan rauhaan ja kohottautuu pystympään. Vaihdetaan jalat niin päin, että J levittää omansa ja minä laitan supumpaan. Istuvassa asennossa J puristelee pakaroita, levittää niitä ja katselee kuinka kalu liukuu sisään ja ulos. Ja kun herra lopulta kierähtää pois, mulla oli pieni taistelu että sain notkolla olleen selkäni oikenemaan. Toisesta jalasta oli kadonnut kaikki voimat, oli jokseenkin koomista yrittää saada pikkarit takaisin jalkaan.

Käytiin juomassa vähän ja höpöteltiin niitä näitä. Kauaa ei herra siinä viihtynyt vaan totesi että tuli väsy. Siitä ei aina ota selvää tarkoittaako se oikeasti hetken lepäilyä sängyssä vai sitä, että se menee alasti makoilemaan sängylle käsi kalulla, vink vink nainen. Tällä kertaa jälkimmäistä. Mmm.

Hieroin laiskasti kalua, sormilla hivelin kasseja, kohta J tuo kätensä leikkimään rinnalla. Mikähän siinä nyt oli, tuntui niin hyvältä.. Aikansa sillä leikittyään sormet kulkevat haaroihin, riistää pikkarit pois ja valloittaa vaon. Hellät otteet jatkuvat edelleen, ja pian olen taas märkänä. Ja sitten joku hipaisu tuntuu niin helvetin hyvältä. Levitän haarat ihan kunnolla, leikittelen huokauksillani ja ynähdyksilläni, kuulostanpa mä kiihottavalta... Ja J:n sormet pyörittelevät liukasta nappulaa, ja mä huokailen kovemmin, ja varkain se paineen tunne alkaa pakkautumaan jonnekin lantion seudulle, ja mä ynisen kiimoissani. Kouristus kai on paras sana kuvaamaan sitä orgasmia. Koko vartalo jännittyi hetkeksi ja vapautui sitten tärisemään ja sätkimään kun aallot vapautti paineen. Vau. Laukeamisen jäljiltä klitta on todella herkkä, joten siirsin J:n sormet pois. J katseli vieressä kun mä laskeuduin pilvistäni. Kohta tosin otan sen kädestä uudelleen kiinni ja vedän sen takaisin haaroihini, lisää... Muutamat pyöräytyksen riittivät saamaan mut taas ihan jonnekin sfääreihin. Ihanaa.

Hetki täytyi hengitellä, taisin todeta että sehän tuli helposti. Ja niin muuten tuli, nyt en tiedä mitkä planeetat olikaan oikeilla paikoilla jotta mä olin oikealla tavalla ja tarpeeksi kiihottunut ja rento ja mitähän kaikkea siinä nyt onkaan. Ei koskaan ennen. Ei tollasta. Vau. Rauhoituttuani hamusin huulia, kiihkeitä suudelmia, käsi kulki samaan aikaan kalulle. Sen kärjessä oli kiiltävä tippa, jota levittelin sormella. Olisiko nyt tarpeeksi kosteutta suussakin, täytyi nuolaista se kalu imuun. Touhutipan suolaisuus maistui hyvältä, tätä kalua voisi imeskellä aina. J ei malttanut pitää sormiaan poissa vaan puristeli pakaroita ja etsiskeli mistä painua sisään. Sormi soutaen pepussa, itse kutittelin kasseja ja kävin härnäämässä myös peppua, kuuntelin kuinka J läheni huippuaan. Todella kiihkeää suutelua, alahuulen näykkimistä, pitemmäksi päässyt sänki pehmeästi raapi ihoa. Pyöräytin sormiani kiveksen ympärillä ja J:n silmät muljahti, muutama vaativa pyöräytys lisää ja oli herran vuoro sätkiä.

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Sisältököyhä

Operaatio oli ja meni, nyt parannellaan. Toisin sanoen tänään olisin kyllä varmaan kyennyt koulunpenkille, mutta vitut. Mitä sitä nyt viikon viimeisenä päivänä enää vaivautuu ;).

Tää saikku vaan hidastaa, kun mieli tekisi mennä. Mutta tää tekee myös hyvää, koska olen raivoillut merkittävästi vähemmän. No kai nyt, kun oon ollut vaan kotona! Ei oo tarvinnu stressata duunista, ei menettää hermojaan koulussa, on vaan saanu tehä sitä mitä haluaa, kunhan se on jotain, mikä ei nostata pulssia liikaa tai muuten rasita.

Gyne-aika varattu viikon päähän, että nää raivopillerit kokee ehkä pienen katoamisen mun elämästä. Jos kokeilis jotain muuta.


Harkitsin, että oisko ottanu deittiprofiilinsa pois piilosta, kun se on Deitin jälkeen ollut passiivisena.

perjantai 20. helmikuuta 2015

Joo ei.

Joo ei vissiin ollu bongannu itelleen uutta kimulia. Johan sieltä heti eilen tuli viestiä, jossa suoraan kerrottiin tarpeesta saada hellyyttä ja rakkautta, koska flunssa. No, itsehän olin kaveria näkemässä, notta ei ehkä just nyt. Plus mun tarttee pysyä nyt terveenä, sillä viikon päästä on Se Pieni Operaatio, mikä peruuntui joulukuulta, ja se peruuntuu taas jos on jotain lenssua sun muuta. Just ja just oon taltuttanu edellisen, uutta en halua. Joten Deittiseni, joudut nyt kituuttamaan yksiksesi.

Ja sit yöllä tuli kuva kullista. Öö.

Ja mua ei enää oikein kiinnosta. Ei ole sitä fyysistä vetoa.. Mua oikeasti harmittaa ettei ole. Vittu että ois elämä mallillaan, jos tästä mukavasta, hauskasta, lämpimästä miehestä olisinkin tarpeeksi kiinnostunut. Vaan kun ei. Jumalauta.

torstai 19. helmikuuta 2015

Yllättävän siedettävää.

Kai se on edes hieman helpompaa, kun ei tarvitse juosta koulussa ja töissä. Tän viikon kun on saanut juosta vaan töissä, olen tainnut hermoilla ja äksyillä asiasta aavistuksen vähemmän. Mikä luonnollisesti yllättää, mutta kai se on ihan hyvä asia :D.

Tänään vaan voisin painella saman tien nukkumaan, mutta lähden piakkoin palauttamaan ostamani farkut, koska ne taitaa olla vaan liian isot. Sen jälkeen suuntaan kaverin luo, ei olla ehditty oikein näkemään.

Huomenna vielä ruuhkavuoro duunissa, lauantaina tappava pitkä iltavuoro, jonka jälkeen kyllä irroittelen. Käyn suihkussa, korkkaan siiderin (jospa muistais laittaa kylmään...) ja katson mitä ilta eteen lykkää. Sunnuntain valmistaudun kärsimään krapulaa, vaikka mikään tappo ei ole kyllä hakusessa. Mutta vähän saa olla tukka kipee. Varsinkin kun siitä alkaa pieni tauko kaiken suhteen kun ei voi oikein mitään tehdä eikä alkoholia juoda eikä varsinkaan tupakkaa polttaa, yhyy. Tekee varmaan erittäin hyvää. Ja sen jälkeen otan kyllä lenkkeilystä kiinni, kunhan vaan pysys vielä terveenä. Vituttaa aikalailla kun ei ole saanut mitään tehtyä tän puolikuntoisena kipittelyn takia, saatana.

Mulla on joku kumma tunne, että Deitti on kenties löytänyt jotain uutta jännittävää elämäänsä. Ei sillä, että harrastaisin whatsapp-kyttäilyä, mutta se käy siellä paljon useammin kuin aikaisemmin eikä suinkaan mulle viesteile. Eikä ole kyllä muutenkaan mitään laittanut varmaan lähemmäs viikkoon. Ehkä ihan hyvä jos se olisi tutustunut johonkin uuteen pimuun ja saisi enemmän sitä mitä nyt ikinä elämäänsä hakeekaan. Toki tunnen pienen pienen vihlaisun, että tottakai se salee löysi jotain ennen mua, mutta jos se unohdetaan niin olen puhtaasti iloinen Deitin puolesta :). Ja täähän nyt on tietty vaan mun omaa spekulaatiota, mutta semmoi joku kutina nyt vaan on.

Kutinasta tuli mieleen, että vois kenties olla paikallaan käydä siellä gynellä :D. Ei siksi että kutisisi mikään, mutta joku aasinsilta nyt kuitenkin. Pilleriresepti täytyy uusia, ja nyt ois enemmän ku hyvä hetki käydä keskustelemassa muista vaihtoehdoista. Jos tän raivoilun sais jotenkin loppumaan...

perjantai 13. helmikuuta 2015

Kiukku

Ai että. tää päivä on ollut aivan kamala. Oikeastaan koko viikko! Olen siinä pisteessä, että voisi vain itkeä sykkyrässä sängyllä. Sen sijaan tyydyn huokaamaan ja masentumaan.

Deitti huhuili yöllä viestillä, liikuskeli tässä lähellä. Luuli vissiin, että mä otan luokse. Vitut. Vastasin jotain kera kirjoitusvirheiden ja käänsin kylkeä. Ei kiinnosta.

Sen sijaan se, joka kiinnostais, aiheuttaa taas lähinnä itseinhoa ja -sääliä ja pahaa mieltä. Ihan vaan, koska tilanne taas vaihteeksi on vaan niin masentava. Mikään ei tietenkään ole muuttunut. Otan vaan huvin päiten taas liian raskaasti elämän epäreiluudet ja pahoitan mieleni kaikesta. Mm. siitä, ettei näköpiirissä näy korvikkeen hitustakaan. Missä ovat isokaluiset miehet, jotka pelittää sängyssä yhtä hyvin, mutta ovat myös empaattisia ja rakastavia ja kaikin puolin hyviä ihmisiä? Ja kiinnostuneita musta? Ja sellasia, että mä valahdan märäksi jo puolesta sanasta.

Ruikuti ruikuti. Elämä taas vaihteeksi potkii päähän, vaikka kaikki on hyvin. Mitä mäkin tälläsiä vittu itken hä? Kai tässä alkaa vaan taas erinäiset pienet asiat kasaantumaan liian suureksi möykyksi, jota ei osaa käsitellä rakentavasti.

Vihaan tällä hetkellä mun duunia, mun koulua, mun raivoilua ja sitä että onnistun tahtomattani purkamaan sen täysin syyttömiin ja ihaniin ihmisiin. Vihaan sitä, ettei mun työhakemuksiin vastata heti viidessä minuutissa ja tarjota loistavaa korkeapalkkaista helppoa hommaa. Vihaan sitä, etten uskalla vaan irtisanoutua tässä ja nyt, vaikka ajatus on kypsynyt jo ikuisuuden. Vaan hannailen, koska taloudellinen vakaus on aika oleellinen ehto mun elämisessä. Ihan ku oisin jotenkin erityisen vakaa taloudellisesti nytkään, mutta se ei tunnu vaihtoehdolta, että heittäytyisin täysin tyhjän päälle. Siitä stressaaminen luultavasti tappaisi mut.

Onneksi koko ensi viikon talviloman saa raataa duunissa. Jota mä vihaan, tulinko jo sanoneeksi? Varsinainen hermoloma siis luvassa...

perjantai 30. tammikuuta 2015

Same old

Jep.

Monta vanhaa juttua.

A) Panettaa.
B) Deitti ei taas vaihteeks kiinnosta niinku YHTÄÄN koska mussa on jotain vikana kun kiva mies tuntuu lähinnä ärsyttävältä eikä ainakaan kuumota.
C) Oon taas vaihteeks tulossa kipeeksi, että ei tartte sitäkään vähää haaveilla minkään muotoisista äksöneistä. Eipä tarttis muutenkaan ku koko vitun viikonloppu ollaan töissä. Kipeenä tahi ei.

Pitäs kenties tehä jotain näiden pillereiden suhteen. Raivoilu is bäck, ja sillä on uusi vaihde silmässä.

Puran turhautuneisuuteni käsitöihin. Ei niihin vaan ihan oikeisiin käsitöihin. Luulen huomanneeni myös pari hämähäkinseittiä haaroissani.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Tyhjää täynnä

Tää blogihan kuolee kasaan. Mitä muuta mä täällä höpisen kuin että mitään ei tapahdu tai jos tapahtuu, niin kyseessä on omien virheiden uusiminen..

Nimimerkillä sokeroijalla saattaa olla tänään edessään herkkä asiakas, haaroväli on pikkasen kipeä eilisestä nussimisesta. Ei jumalauta mikä kiima. Puolin ja toisin. Jos ois edes pari palautumispäivää ennen sokerointia, mutta ei... Väliliha ainakin varmaan silminnähden kärsinyt. Rasvaa pintaan, jos se ehtis vähän auttaa.

perjantai 9. tammikuuta 2015

Tylsyys

Ei mitään uutta auringon alla.

Deitti kävi loppiaisaattona mun viereen nukkumaan. Tein aamulla pannareita ja heitin sen pihalle, koska suuntasin itse muualle jo sovittuun juttuun, hah. Sit menetin taas hermoni J:hin ja totesin sille, että jos sillä ei ole mulle mitään tähdellistä asiaa niin pysyy hiljaa kiitos. Ja se sai myös tietää Deitin tulevan mun luo, kun itse sitä kysyi. Hah. Viesti tais mennä aavistuksen perille, ainakin siinä suhteessa, että se kokeili tasan kerran älistä mulle ilman asiaa, ja kun siitä älähdin, seuraavat yhteydenotot on olleet jo sisällöllisesti jännempiä. Tyhjänpäiväistä sinällään sekin kaikki, mutta tiedän sen olevan sille asteen verran terapeuttista, että se voi sitten vaikka vähän tikustakin asiaa mulle viestailla kun muuten juttuseura siellä jossain on asteen verran raskasta ja paikoin raivostuttavaa. Mutta tietääpä ettei mua kiinnosta vittujakaan montako keppanaa se on juonut, että jos ei muuta ollut niin hyvää loppuelämää.

Pitäis oikeastaan olla jo pää tyynyssä, kello herättää viideltä aamulla. Ihania nää aamuvuorot... Mut duunista kotiin, kenties pikku päikkärit, ja sit suihkun ja muun tällingin kautta pikkujouluihin. Ekat tässä - tai oikeastaan missään - duunissa. Sen vaan tiedän, että itse olen hieman negatiivisesti jännittynyt, mutta mennään nyt ja kokeillaan mitä siitäkin tulee. Ei ainakaan työpaikkaromanssia :D. Mut niiden jälkeen vois huhuilla Deitiltä missä se liikkuu, oltas vähän siinä huudeilla liikkeellä...

lauantai 3. tammikuuta 2015

Uuden vuoden kujeet

Tuliko nyt taas yllätyksenä hä?
Sellanen humalatila uutenavuotena, että pienimuotoista morkkista pukkasi. Ja tavallaan vähän edelleenkin. Ainakin siinä määrin, että mua vituttaa et Paikallisen omistaja ihan tosta noin vaan möi mulle pullollisen viiniä vaikka varmasti näki mun olevan aaivan naamat. Ja toisekseen, sitä viiniä on vielä jäljellä ja mun ei todellakaan tee mieli sitä. Harmittaa hukkaan heittyvää rahaa, ei ole ihan ilmainen se pullo. Mutta niin, pitäis varmaan käydä siellä kääntymässä ja "myydä" se jollekulle, jotta tulis juotua pois. Mä en kiitos siihen koske. Hyi helvetti.

Hmm, viesteilin sitten kilpaa J:n ja Deitin kanssa sillon illalla. Loppuviimein J "saattoi" mut kotiin viestien varassa ollessaan fyysisesti siellä jossain hevonperseessä, ja kotikadulla oli vastassa Deitti. Joka nauroi mulle. "Sähän olet aivan kännissä!" Juu niin *hik* taidan olla. Ihme hekottelua kissavideoille ja kiehnäystä kainalossa, kunnes taju meni. Ja aamupäivällä ekan kerran silmiä raottaessa totesin, että saattaa olla vaikeeta selvitä hengissä siitä päivästä. Loppulukema oli kolme pöntönhalausta, jumalaton hedari, nesteytyksen vaikeus ja läpi päivän torkkuminen. Jossain välissä Deittikin poistui pizzalle kaverin luo. Pyysi kyllä mukaan, mutta en mä kyennyt muuhun kuin nilkuttamaan sängyltä vessaan ja takaisin, ei puhettakaan ulos lähtemisestä tai öö syömisestä. Lopulta illalla sain jo asioita pysymään sisällä.

Ja tänään saatan olla menossa Deitille käymään. Se tosin näyttää olleen hereillä vielä ihan hullun myöhään, joten oletan sen kenties nukkuvan vielä. Pitäs tehä safkaa, mut jotenkin arvaan sieltä tulevan viestiä just siinä kesken kaiken :D.

En ihan tiedä missä olen menossa Deitin suhteen. Helppo saada jotain ihmeen tuulta purjeisiin kun J on pois kuvioista, mutta kun siitäkin kuuluu päivittäin. Ei tietenkään mitään sellaista mistä pitäisi jotain lukea, kunhan elämöi tylsistyessään. Mutta se muistuttelu omasta olemassaolosta ei taida nyt oikein auttaa mua. En pysty keskittymään oikein mihinkään tai kehenkään. Ja en kai vaan edes uskalla päästää tätä juttua kulkemaan vapaita teitä. Pelottaa mitä tuleman pitää. Kun ei vaan tiedä.