torstai 27. kesäkuuta 2013

Hellepäivä

Jep. No, tein sen vatsalihastreenin, jonka aikana herralta tulee viestiä. Sattuu kuulemma joka paikkaan. Hienoa, niin sitä pitää. Vähän viesteillään siinä, sitten painelen suihkuun. Onko muuten taivaallisempaa oloa kuin se, kun saa kuorittua noin sentin paksuisen kuona-, pöly- ja hikikerroksen iholtaan viileän suihkun alla? Mutta koska ulkona oli noin tsiljoona astetta lämmintä, en meinannut keksiä mitään päälle pantavaa. Tai lähinnä paitaa. (Uhkaako näistä kaikista päivityksistä tulla jotain vaatekriisi-itkuja?) Kiitos sen liikuntainnostukseni, monet paidat on vaan yksinkertaisesti liian isoja ja näyttää aika kamalilta. Ja koska mä olen niin värikäs persoona varmasti puolet mun koko vaatevarastosta on mustaa. Jep. Laita nyt vittu musta paita ja helevetin tummat housut tonne 30 asteen helteeseen kun aurinko porottaa täysillä. Vihdoin muistin jonkun viisi vuotta vanhan paidan olemassaolon ja päädyin laittamaan sen. Hienoa, jospa sit uskaltautuis bussiin ja suuntais kaupoille. Bussissa saan viestin J:ltä, tupakka on loppu ja herra miettii kuinka uskaltautuu kioskille ilman jallua. Toivon että se vitsailee, mutta epäilen. Kerroin olevani matkalla keskustan suuntaan ja bussiin meinaa sulaa. Sanatarkasti "vittu tänne bussiin sulaa". "Vittu?" No sekin, kaikkien muiden ruumiinosien kanssa. "Sulaa?" Ihan valuu. "Yäk." Älä urputa, tykkäät kuitenkin. Jotain se jatkoi tupakan hakemisesta, jolloin vastasin, että mä ehtisin noin 20 minuutissa jos on noin vaikeeta. Mitään taka-ajatustahan mulla ei asiassa ollut. I swear. Pientä kädenvääntöä, lopuksi: "korkkaanko viinin ku sä kuitenki juot sen?" Tee mitä haluut, mut en aatellu juoda sun viinejäs. Kävin ostamassa pari toppaa.

Herran luona ei ollut aivan niin infernaalisen kuuma kuin ulkona. Herra laskee rahoja pöydälle, "kiitos", ja tyrkkää viinilasin kouraan. Selvä, maistellaan sitten. Siinä on sentään pari jääpalaa mukana. Kauaa ei keittiössä istuta polttelemassa kun J toteaa ettei jaksa olla istuallaan. Mennään makkariin ja vaan makoillaan siinä. Paikallaan ollen oli melkein sopiva olo. Makaan silmät kiinni ja kuulen herran ottavan housut pois. Arvelen tietäväni mikä on idea, ja lunkisti poistun vessaan, matkalla otan omat housuni pois. Kun tulen takaisin, ruudulla pörrää joku kerrankin ihan herkullinen pornon pätkä ja herra makaa sängyllä kalu heräillen. Kiipeän viereen, hitto sitä huokausta joka kuului kun vein kuuman käteni kalulle. Rauhallisesti hieron kalua katsellen samalla videota. Pientä herra ja palvelija -meininkiä, joka usein toimii mulle jos on tyylillä tehty. Pakkohan se oli kohta viedä sormet omien pöksyjen sisään.. Juu, vois olla harjottelun paikka siinä, että leikkii molemmilla, keskittyminen oli melkoisen hankalaa :D. Kiehnäsin vähän ylemmäs, jotta ylsin J:n huulille. Sänki oli kuin hiekkapaperia - ei, jotain vielä terävämpää - huulet kihelmöi jälkikäteen. Haluutko maistaa? Nyökkäys. Vein sormeni J:n huulille, sain kaipaamani reaktion. Jotenkin "eläimellistä" kun se mies huokaa kiimoissaan haistaessaan ja maistaessaan, saan ihan kunnon kiksit siitä. Ja se kulli... Pakkohan se oli liu'uttaa huulien väliin ja imeä ihan kunnolla. Valehtelematta, posket oli aivan kipeenä. Olisin kaivannut sitä kullia sisääni, mutta huomasin että nyt mennään ihan vaan rauhallisella käsipelillä, luultavasti krapulan voimakkuuden takia. Se sopi mulle, ehtiihän sitä muulloinkin. Imaisin myös kasseja tasapuolisuuden vuoksi, ihme ja kumma eivät olleet kovinkaan hikiset :D. Yritin parhaani ja annoin kaikkeni. J:tä saattoi hieman ketuttaa, sillä loppuhuipennusta ei tullut. Ei siinä, ei mullakaan aina tule jos itsekseni leikin. Tarttee kuitenkin sen tietyn kiihottumisen tason, eikä sitä joka kerta vain saavuta.

Käytiin tupakoimassa, herra täytteli omaa lasiaan, itse kieltäydyin lisästä. Juteltiin niitä näitä, kunnes taas jossain vaiheessa jollain verukkeella herra siirtyy makkariin. Käyn jälleen vessassa ja seuraan perässä. Uusi video pyörimässä. Herralla on enemmän virtaa osallistua puuhaan, joskin pysytellään edelleen käsitöissä. Oma peppuni saa paljon huomiota. Jopa siinä määrin, että nyt ollaan herkillä. Se mies ei kiihkoissaan oikein pysty hillitsemään sitä voimankäyttöä, mikä tuntuu sitten päivän tai jopa kaksi. Annoin herran leikkiä ehkä hieman liian pitkään, lähinnä vain siitä ilosta että se näytti nauttivan puuhistaan. Lopulta oli kuitenkin vihellettävä peli poikki ja siirtää peppu pois sormien ulottuvilta, mentiin liian kauas kivun puolelle. Jatkoin herran kalun kimpussa, leikittelin sen huulilla, näykin ja imeskelin, kuuntelin sen huohotusta. Yritin miettiä mitä pientä tuhmaa voisi sanoa, sillä vaikutti siltä, että fiilikset oli herralla hieman liian heikot. En vain keksinyt mitään, mikä ei olisi kuulostanut lähinnä naurettavalta. En keksinyt mitään, mikä kuulostaisi luonnolliselta mun suuhun huomioiden tilanteen ja vastapuolen. Hitto. No, ei sitte, huokailin ja ynähtelin sen sijaan. Aika pakottaen herra sitten laukesi, itse en tykkää ollenkaan niistä laukeamisista omalla kohdallani. Ne ei loppujen lopuksi tarjoa kummoistakaan tyydytystä eivätkä ainakaan rentouta samalla tavalla kuin oikeissa fiiliksissä saavutetut orgasmit. Kuuntelin kuinka J:n hengitys muuttui taas raskaammaksi ja pikkuhiljaa kuorsaukseksi. Itsekin torkahdin, oli hyvä olla. Jossain vaiheessa havahdun J:n liikkeeseen, herra kohottautui istumaan ja vilkaisi kelloa. "Vittu nyt oon jo myöhässä". Kello oli suurin piirtein niin paljon, että herran ois pitänyt olla satamassa jo, hakemassa laivalle unohtunutta laukkuaan. Olinhan mäkin tiennyt, että herralla oli satamaan meno, mutta ajantaju oli kokonaan kadonnut. Salamana herra painelee suihkuun, mä puen päälleni, kerään kamani ja asettelen hikistä, pörröttynyttä tukkaani astetta paremmaksi. Painellaan ulos, herra vaikuttaa kovinkin yrmyltä, huikkaan vaan meneväni sinne, minne olin alun perinkin ollut lähdössä, toivottavasti herra saa laukkunsa takaisin. Jatketaan eri suuntiin, mua hieman harmittaa. Käyn kaupoilla, J:ltä tulee viesti "pitäis saada laukku takas, pitää vaan vähän odotella". No hyvä, pyydän anteeksi vaikka en yksin syyllinen oliskaan. "Syytäki. Tulit häiritsemään krapulanviettoa." Mulla oli liian kiire imeä jonkun kullia että ois kelloa ehtiny kattoo. Pari viestiä tipotellen lisää, totean suuntaavani Paikalliseen. Ei mene kovin kauaa, kun herra ilmestyy sinne. Tuopit tyhjenee aika hyvää vauhtia, totean tupakalla että mitenkäs se huominen lenkki. "Lunkisti..." Herra poistuu puolen yön paikkeilla nukkumaan, itse lähden puoli tuntia myöhemmin.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Retki

Kävin hyvin lyhyellä kesälomamatkalla (ihan vaan pysytellen kotosuomessa, vaikka jonkun mielestä sinnekin tarvitaan vähintään viisumi)(ja ei, en puhu Turusta) pääosin moikkaamassa opiskelukavereita ja tuhlaamassa rahaa. Oli aika helvetin hauska ja hyvä reissu, vaikkakin lyhyt. Ja kävipä niinkin hassusti, että paikka, jonne mentiin syömään, tarjosi erittäin odottamattoman tilaisuuden törmätä vuodentakaiseen panoon. Hah! Jepjep, herra istuutui vain vähän meidän tulon jälkeen suunnilleen vastapäiseen pöytään jonkun leidin kanssa, ja mulla meinasi sangriat mennä väärään rööriin. En moikannut, ei vaihdettu sanaakaan, en ole edes varma muistaako hän mua. Mutta kyllä se vilkaisi pari kertaa vähän siihen malliin, että muistaa ainakin jossain nähneensä mut. Että maailma on pieni. Tai ainakin Suomi. No, saatiin tytsyjen kanssa ainakin hyvä puheenaihe ;). Ja päätin, että jos lyhyen reissuni aikana törmään herraan uudelleen, taidan uskaltautua nykäisemään hihasta, ihan vaan huvin päiten. Mutta enpä törmännyt, ei se maailma ihan niin pieni kuitenkaan ole.

Sain kivasti kulutettua rahaa, toki vastineeksi sain farkut, jotka ainakin toistaiseksi istuvat paremmin kuin yhdetkään aikaisemmat. Ja jumalauta jos sen värisiä farkkuja kävelisi vastaan oikean mallisina pitkinä versioina, ostaisin kymmenet. Nämä kun olivat totta vitussa paskat lyhyemmän malliset, jotka yltää just ja just nilkkoihin. En ole koskaan ymmärtänyt noiden ns. capri-pituisten housujen pituutta. Jos ne ns. caprit on tarkoitettu yltämään vähän polven alapuolelle, miksi kaikki lyhyemmän malliset housut yltää kuitenkin sinne nilkkaan? Mä en edes ole mitenkään kovin lyhyt! Joo joo, lahkeet on kai tarkoitus kääriä, mutta silti. Eniveis, ostin sitten kahdet, jossain ihmeellisessä huumassa. Ajattelin, että lyhyestä mallista huolimatta ne menee kyllä vallan mallikkaasti kylmemmälläkin säällä saappaiden varren sisällä, kuka sitä lyhyttä mallia siitä näkee? Muhah. Ja kun se väri oli vaan niin täydellinen.....

No niin, loppu jo. Eilen tulin sitten myöhään illalla Helsinkiin, astelin suoraan paskaisena, hikisenä ja jalat turvoksissa Paikalliseen. Ajattelin, että kun kerta tuun joka tapauksessa myöhään kotiin ni tullaan sit oikeasti myöhään. J laitteli samaan aikaan viestiä, herra oli käynyt seikkailulla etelä-Helsingissä (Tallinnassa) ja oli päissään kuin käki. Kysyi onko Paikallisessa vielä juomatonta viinaa, vastasin kyllä, ja kohta herra astelee sisään. Kuuntelin huvittuneena herran juttuja sen selostaessa niitä parille tutulle. Kun viimeinen bussi uhkasi lähteä, keräsin kamani ja lähdin. J tuli samalla ulos tupakalle, jäin hetkeksi juttelemaan. "Mulla ois aivan helvetisti valkkaria... Joo, lähe kotiin nukkumaan." Öö, okei..? "Pistä puhelin äänettömälle huomenna", niinkö meinaat? Laitan täysille. Jätin herran polttelemaan ja suunnistin pysäkille. Pistin vielä - idiootti kun olen - viestiä, että halusiko se jatkot vai ei. Paikalle oli nimittäin tullut yksi toinen Paikallisen tyypeistä ja ajattelin että J vaikeni asiastaan siksi. Vastaus oli "emmä jaksa", ja ihan hyvä niin. Mä en olisi juonut kiitos vaan sitä viiniä kuitenkaan, enkä olisi myöskään kauhean myöhään jaksanut katella herran kännäämistä. Plus olin todellakin paskainen koko päivän kaupungilla riehumisesta ja helvetillisestä helteestä ja säärikarvatkin pitäis ajella tänään. Erittäin päteviä syitä jättää menemättä, siis. Mutta nyt odotan viestiä kuin Pavlovin koira, ja jos sitä ei tule niin flippailen taas keskenäni. Koska olen täysidiootti. Ja musta vähän tuntuu, että viestiä ei oikeasti välttämättä tule, koska herralla lienee todellakin käsinkosketeltava darra, jolloin ei edes siltä krapulapukilta irtoa seksiä. Taidankin siis purkaa turhautumiseni vatsalihastreeniin, jonka jälkeen menen sinne taivaalliseen suihkuun ja ajelen sääreni silkkisiksi. Sitten kelpaa taas.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannus

Niin, totaaa.... Mitäs mä kirjoittelinkaan tuossa aikaisemmin. Nyt taas pyörähdetään ympäri. Koska tokihan sitä haluaa ihan vapaaehtoisesti lyödä itseään lekalla naamaan, koska iskun vaikutukset tulee kivasti jälkijunassa.

Juhannusaatto meni mellevästi ulkoilmassa humaltuen, kunnes siirryttiin Paikalliseen. Ei mennyt kauaakaan kun J asteli paikalle, lopun iltaa olinkin erittäin tietoinen missä kohtaa kapakkaa herra sijaitsee. Humalatila oli jo tässä vaiheessa turhan kova, vaikka käyttäydyinkin vallan mallikkaasti enkä sammaltanut tai muuten soheltanut. Lopulta seurueeni alkoi hajoilemaan ja poistumaan paikalta, itsehän olin tilannut vielä yhden viinilasin ja jäin sitä lipittelemään keskenäni. Siirryin tiskin ääreen erään ärsyttävän miehen viereen, joka tällä kertaa olikin ihan ok. Jostain kumman syystä olin saanut ajatuksen olla mukava sille, koska aikaisemmin olen antanut itsestäni vallan vittumaisen kuvan (ja siis, ollut vittumainen). Herra taisi olla enemmän tai vähemmän selvin päin, sillä ne jutut pysyi mukavina ja viattomina, kännissä se puhuu säälittävästi härskejä ja härkkii jotenkin koko ajan. Noh, sitten meni kapakka kiinni ja lössi valui kadulle. Sitten kuulen takaani erään naisen sanovan "hei sinä, tukkatyttö!" Kyseessä on eräs outolintu, joka erään illan aikana oli todennut haluavansa naimisiin mun hiusten kanssa. J oli istunut sen seurassa illan, josta mä huomasin olevani iiihan pikkiriikkisen huolissani. *näpäytys sormille* Noh, leidi sitten kertoi, että hän ja J halusi mut mukaan puistonpenkille istumaan ja juomaan J:n kaljoja. No mikä jottei. Istuttiin eräälle puistonpenkille ja kaksikko joi kaljaansa. Naisen jutut oli vallan outoja, välillä vaihdettiin J:n kanssa kysyviä kulmankohotuksia. Ja tokihan leidi jossain vaiheessa (useaan otteeseen, itseasiassa) kysyi onko meillä kahdella jotain juttua. "Siis, ootteks te pannu?" Naureskeltiin kysymykset pois, mutta mene ja tiedä kuinka hyvän kuvan se loppujen lopuksi antoi. Kaljat loppui, siirryttiin J:n residenssiin. Ei olis pitänyt ottaa enää lasillistakaan, mutta kun J kaatoi valkoviiniä niin eihän sitä nyt hukkaan voinut heittää. Toim. huom. mä en juo kaljaa, joten puistokaljoittelut ei koskenu mua. Naisen jutut jatkoi omituista suuntaansa, samoin utelut asiasta kuin asiasta lisääntyi. J sai osakseen vallan paljon aivan ihmeellistä asiaa, mä en oikein tahtonut pysyä kartalla. Jossain vaiheessa J sai tarpeekseen ja mä huomasin aivan selvästi että sillä meni hermot ihan kunnolla. J marssi makkariinsa ja pisti nukkumaan, hyvin aikuismaista. Hullu leidi huuteli vaan perään että eihän isäntä nyt voi tolla lailla tehdä. Itse olin episodin aikana tupakoimassa keittiössä, joten kävin makkarin puolella J:ltä kysymässä meinasko se nyt oikeasti tehdä näin. "Pliis heivaa se akka ulos, mä en jaksa enää hetkeäkään." Mitään mun ei tarvinnut loppujen lopuksi tehdä kun nainen ihan itse osasi nousta tuolilta ja todeta että hän lähtee nyt jatkamaan muualle. "Ni jäätkö sä tänne nukkumaan vai onks sul rahaa taksiin?" Jahas, utelua vielä, että josko mä sittenkin olisin nussinut J:tä. Mä vähän korjaan astioita pois ja kerään kamani ni hyppään sit taksiin, valehtelin sujuvasti. Tosi uskottavaa, mut sit taas toisaalta miksei. Keräsinkin lasit koneeseen ja vein leidin tyhjentämän viinipullon keittiöön, sitten kömmin J:n viereen nukkumaan.

Nelisen tuntia myöhemmin, joskus ysin ja kympin välillä, herään ekan kerran. Houli fak, olen edelleen humalassa. Taisin käydä vessassa ja painelin sitten takaisin nukkumaan. Heräilin vähän väliä, jossain vaiheessa oli todella heikko olo ja tottahan toki mielessä pyöri vain mielikuvia ja muistoja kaikista mahdollisista oksentamistapahtumista. Sehän auttaakin helvetisti vähentämään sitä oksettavaa oloa... Onnistuin torkkumaan, kunnes J heräsi ja nousi ylös. En jaksanut liikauttaa eväänikään, kuuntelin vain kuinka se kolisteli jääkaapilla, poltteli hetken, riisuutui ja kapusi suihkuun. Nousin lopulta ylös, kun herra istui taas keittiössä pelkkä pyyhe ympärillään. "Huomenta." Hmnta, mutisin vastaukseksi. Pystyasennossa oleminen oli melkoisen haastavaa sen ensimmäisen tunnin ajan, herra lähinnä naureskeli mun ahdingolle. Istuskeltiin siinä juttelemassa melkein tunnin ajan, kunnes totesin että ehkäpä lähden potemaan krapulaani kotiin. "Aijaa, mä kun ajattelin harrastaa seksiä kohta, mut ei sitte." No, jos mun ei tarvitse kakoa sun kulliis ni sitte. Tässäkään vaiheessa ei käynyt mielen vieressäkään ne aikaisemmat paskat fiilikset ja itselleen vakuuttelut että ei enää seksiä sen miehen kanssa. Kävin pesemässä hampaat ja sillä aikaa herra meni makkariin. Menin viereen makaamaan, nappasin kalusta kiinni ja leikittelin sillä aikani. Riisuin farkut, kohta J sujauttaa sormensa jäljellä olevien pöksyjen sisään. Kauaa ei mies leikitellyt vaan kiipesi päälle. En ollut ehtinyt vielä kostumaan tarpeeksi, pääsi pieni parahdus kun herra tunkeutui sisään. Äkkiä pääsin kyllä mukaan fiilikseen ja nautiskelin ketarat ojossa syvistä työnnöistä. Huokailin ja voihkin puoliksi siksi, että huomasin herran tykkäävän siitä. Lopulta herra kierähti kyljelleen mun jalat lanteidensa ympärillä, koskettelin kalun vartta meidän välissä, josta herra sai lisää virtaa. Sellaista toisiinsa kietoutuneiden ihmisten hidasta, laiskaa, hikistä kihnuttamista. Lopulta irtaannuttiin, pillu helotti punaisena.

Välillä keittiössä tupakalla, sitten herra käy laittamassa musiikkia. Menen perässä ja köllähdin sängylle, herra menee vielä takaisin keittiöön mutta seuraa kohta perässä. "Tulit ottamaan tajuttomat", joo. Kohta siirryn lähemmäs J:tä ja vien käteni kalulle. "Jahas, että sellaset taas mielessä", mmhmm. Rauhallisesti leikittelen kalulla, kuljetan sormenpäitäni kasseilla ja pitkin heräilevää kalua. On jännä tuntea kuinka se pikkuhiljaa kovenee ja kasvaa, alussa se on aivan pehmeä mutta lopussa kolme kertaa isompi ja jämäkkä. Katselin kalua samalla kun käteni liikkui edestakaisin sen vartta. Komea on, pakko sanoa. Makasin suunnilleen vatsallani kalulla leikkiessäni. J vei kätensä mun alle ja hamusi pöksyistä sisään. Klitta sai kyytiä, huh! Tein ehkä hieman väärin, mutta pistin kunnon äänishown pystyyn, vaikka oikeasti ei ehkä ihan niin hyvältä tuntunutkaan. Don't get me wrong, säpsähtelin ihan oikeasti, puolet voihkimisestakin oli ihan aitoa, tuntui oikeasti hyvältä. Mutta tahdoin vähän buustata J:tä lisäämällä pientä kaunistelua peliin, tiedän sen tykkäävän mun nautinnosta. "Narttu on ihan kiimassa", voi helvetti nyt meinas oikeasti ns. lähteä jalat alta. "Narttu" oli viittaus erääseen pikkutuhmaan viestienvaihtoon, joka tässä yhteydessä kuulosti niin herkullisen rivolta.. Muutenkin nautin todella paljon, kun J puhuu tuhmia. Siinä on sitä jotain... En saanut vastatuksi mitään kun sormet kiusasivat just niin hyvin sillä hetkellä. Lopulta yritin mongertaa J:tä lopettamaan, mutta eihän siitä mitään tullut, katkonaisia sanoja ja huohotusta. Oli pakko tarttua kiusaavaan käteen ja pakottaa se lopettamaan. Hetken herra antoikin rauhaa, mutta kiusasi nopeilla sormenliikkeillä saaden mut sätkimään. Oli pakko kiskoa käsi pois sieltä, alkoi tehdä jo niin kipeää. Haukoin henkeä, J silitti mun kasvoja, kosketteli sormenpäillään huulia. Jatkoin kalun kiusaamista, olihan se pakko suuhunkin ottaa vaikka alkuun olinkin ajatellut, ettei ehkä tässä krapulassa kannata. Sitä on niin ihana nuoleskella ja imutella, terska tuntuu niin sileältä ja liukkaalta kielen päässä, märät huulet liukuu paksua, kovaa vartta pitkin puoleen väliin, jolloin kalu on jo melkein liian syvällä nielussa. Tunnen J:n käden hiuksissani, se pitelee vain kiinni, ei pakota päätä alemmas ja kalua syvemmälle. Krapula kuitenkin taitaa olla vähän liikaa päällä, tai sitten mun aloitteeni ei osunut otollisimpaan hetkeen, mutta joka tapauksessa J ei nautintoaan loppuun saanut. Makoillaan hetki vierekkäin, kuunnellaan taustalla soivaa musiikkia.

Siirrytään keittiöön, herra toteaa että kai sitä pitäis jotain syödäkin. Mulla on ollut kiljuva nälkä jo yöstä lähtien, edellisen päivän syömingit jäi vähän vähemmälle. Olin kylläkin koko ajan olettanut lähteväni kotiin syömään, mutta herra pisti sen verran paljon ruokaa tulemaan ja totesikin jotain sellaista, että selvästi oletti mun jäävän syömään myös. Okei sitten. Syötiin, jonka jälkeen totesin että kooma on hyvin likellä. Poltettiin jälkiruokatupakat (yök, kuulostaa pahalta :D), jonka jälkeen J toteaa että sänky kutsuu jälleen. Käyn vessassa, mietin kotiin lähtöä, menen kuitenkin makkariin - ruudulla pyörii pornon pätkä. Vieläkö pitäis kyetä? "En oo ihan varma." Menen viereen makaamaan, herra siirtää pyyhkeensä syrjään ja alkaa rauhallisesti hieroa kaluaan. En hetkeen koske siihen, vaan katson filmiä. Syljellä kostutettu käsi saa kullin kuitenkin litisemään sen verran herkullisesti, että on pakko viedä sormet kutittelemaan kasseja ja eturauhasta. Kohta taas otan farkut pois (jotka olin laittanut ruokailun ajaksi jalkaan, kuinka siveellistä, ottaen huomioon, että herra söi edelleen pelkkä pyyhe ympärillään) ja J vie sormensa kutittelemaan klittaa. Se tosin oli jo niin rääkätty, että hetken päästä en päästänyt sormia enää sinne. Kohta herra kohottautuu ja siirtää lantionsa kohti omaani. Hankala asento, minä selälläni jalat koukussa ja herra kyljellään sihtaamassa kaluaan sisään. Parahdus, kun kalu tunkeutui rääkättyyn pilluun, vaikka kosteutta onneksi riittikin. Välillä ihan pieniä työntöjä, sitten koko kalu syvälle sisään. Tuntui kuin J yrittäisi halkaista mua sillä parrulla, tai että haluaisi enemmän kuin pelkän kalunsa mun sisään. Joka tapauksessa tuntui hyvältä, kiihkeältä. Hamusin taas kalua sormillani meidän välistä, J säpsähteli ja jatkoi edestakaista liikettään tuntiessaan mun sormet kalun varrella. Kohta J vetäytyi ulos ja kääntyi selälleen makaamaan, mä en hellittänyt kalusta vaan jatkoin sen kevyttä koskettelua. J sai uutta puhtia ja jatkoi käsityötään päästäen mun käden leikittelemään kasseilla ja pepulla. Ihanan kuuloista kun J vetää henkeä sihisten tuntiessaan mun sormen kutittelemassa peppurei'ällä. Tuon sormen suuhuni, J katselee kun imeskelen sitä kostuttaen sen, ja vien sitten takaisin pepulle. J odottaa silmät kiinni, mitä sormi tekee, ja ynähtää kun se painelee reikää. Välillä katselen kalua, välillä taas J:n utuisia silmiä. "Sä taidat tykätä tosta", mähän tykkään aina. Olisikin ollut oikeat sanat sanomaan, että mä tykkään kaikesta, mikä saa sen miehen kiemurtelemaan nautinnosta. Sormi uppoaa vähän kerrallaan sisään, mä lipaisen kalun suuhuni ja imeskelen hetken. Kun pidän taukoa henkeä vetääkseni, J työntää mua kasseille päin. Nousen ja siirryn paremmin herran jalkojen väliin ja nuolaisen toista kassia. Hellästi imeskelen ja nuoleskelen, päästän välillä pari kiusoittelevaa huokausta ja ynähdystä suustani, nautiskelen kuunnellessani J:n huohotusta. Yritän parhaani, ja lopulta J:n liikehdintä kertoo laukeamisen olevan edessä. Huohotus muuttuu katkonaiseksi, herran yläkroppa nousee sätkähdellen ylös ja käsi kalulla pysähtyy puristamaan valkoisen kerman roiskiessa vatsalle. Nuolaisen vielä kerran toista kivestä ja ujutan sormeni ulos. Menen herran viereen makaamaan, kohta kuulen kuinka sen hengitys muuttuu raskaammaksi ja lopulta kuorsaukseksi. Itsekin nukahdan hetkeksi. Autuasta.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Halutaan iskunvaimentimet

Jep, olipa angstia eilinen. Itkin puoli päivää ja tunsin oloni täysin tyhmäksi. Noo, mitä näitä nyt on.

Sitten.

Laitoin hakukoneeseen pari sanaa ja painoin enter. Selailin eri vaihtoehtoja joista yksi vaikutti jotenkin kutsuvalta. Seikkailin kyseisellä sivustolla vähän lisää, kunnes päätin. Nyt sen teen. Ja kirjoitin "deitti-ilmoituksen". Ohhoh. En tiedä kummoinen se nyt on, ei ollut oikein selvää itsellenikään mitä sivulta haluaisin ynnä muuta. Ja kuinka joku muka uskaltaa laittaa hakuun "tositarkoituksella"? Mä edelleenkin olen niin pessimistinen koko nettideittailun suhteen, etten voi uskoa kenenkään löytävän ketään oikeasti varteenotettavaa tapausta sitä kautta. Ja niin silti näyttää käyvän! Kerta toisensa jälkeen! Olen aivan kummissani. Yllättävää sinänsä, vielä ei ole yhteydenottoja sadellut. Eikä siinä mitään, eilen myöhemmin heräsin ajatukseen, että mitäs sitten jos sellainen tulee? Mun pitäisi uskaltaa tehdä jotain asian suhteen. Mieluusti olla kieltäytymättä ja uskaltautua näkemään. Ja sitten oltiinkin jo niin kaukana mun mukavuusalueelta... Mutta. Siellä se nyt keikkuu. Olkoot, katsellaan kuinka tässä käy.

Illalla J:ltä tuli viestiä. Olin jo kokonaan unohtanut lainanneeni siltä yhtä kirjaa. Sitä se kyseli takaisin. Kysyin tulenko huomenna (siis tänään) tuomaan kirjaa, "no joo". Kuulostipa oudolta. "Saatan olla monta tuntia katveessa huomenna", eli ei tiedä milloin on kotosalla. No voin mä sen nytkin tuoda. "No vähän hölmöä yhden kirjan takia. Oon tosi väsy, nukkumaan luultavasti ennen puoltayötä." Joo joo, ymmärsin kyllä yskän, että herralle ei kävis jos jäisin sinne. No worries, en ajatellutkaan jäädä. Vastasin, että nou hätä, mulla on lähinnä ongelmana keksiä tekemistä iltaisin joten ei haittaa vaikka lähtisin tuomaan kirjaa. Ja vittusaatana kun sen piti olla taas jotenkin naurettavan kuuman näköinen... Kysyin alaovella, että ottaako hän kirjan tässä vai kiipeänkö ylös. "Ihan miten haluut", no vessassa kyllä tarttee käydä. Istuskeltiin keittiössä ja poltettiin tupakkaa, juteltiin vähän niitä näitä. Mun mieli oli rauhallinen, tuntui että kaikki on hyvin. Puoli tuntia tai tuntia myöhemmin herra toteaa, että voisi mennä nukkumaan. Vedin kengät jalkaan ja lähdin. Kotimatkalla ajattelin, että taas tuntuu siltä kuin ei olis ongelmaa minkäänlaista. Että pystyn tuollaiseen kaveruuteen kyllä. Mutta kun hommahan on niin, että alan sekoilemaan kun herrasta ei kuulu hetkeen mitään. En mä muiden kavereideni kohdalla samalla tavalla sekoile. Enkä sen puolin halua myöskään nussia kavereitani. Että ei tässä nyt ihan kaikki ole kohdillaan ja hyvin ja fine eikä mitään ongelmaa. Vittu että ärsyttää. Mutta mä en jaksais enää vuodattaa yhtäkään kyyneltä sen herran takia. Eilen oli silmät niin turvoksissa, että sokeakin näki ettei kaikki ollut hyvin.

En tykkää yhtään näistä fiiliksistä. En halua ihastua ja tykästyä enää koskaan kun aina siinä saa vaan turpaansa.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Suhteet on saatanasta. Pelkkää tuskaa ja rikki meneviä sydämiä.

Kertokaa nyt joku, miten saa miehen pois mielestään? Mitään muuta eilen tehny ku vähän väliä pohtinu mitähän se J mahtaa tehdä... Mielen perukoilla vaan toivonkipinä, että ois saanu kullia. Ja halusin mä sen seuraakin. Mutta ei, eihän sieltä mitään yhteyttä otettu. Ja mä päätin päivää paria aikaisemmin, että mä en enää pysty. Mä en enää todellakaan pysty siihen, että laitan sille viestiä, ehdotan yhtään mitään, ja sen jälkeen odottelen aikani ja saan kuitenkin kieltävän vastauksen. Perustelut on sentään ihan uskottavia ja ymmärrettäviä, mutta torjuminen se joka tapauksessa on.

Hah, mieleen muistuu eräskin keskustelunpätkä jostain muutaman kuukauden takaa. Herra naurahtaen toteaa, että seksistä kieltäytyminen on vähän toinen juttu miehille kuin naisille. Että heille on suurempi juttu kieltäytyä, koska aina oletetaan että miehet on valmiina ja halukkaina kaiken aikaa. Juu, ei kyllä näytä olevan jos nyt tarkastellaan tätä meidän yhteistä juttua. Se on herra, joka on kieltäytynyt seksistä. En minä. En kertaakaan. Kuinka säälittävää? Mä olen aina valmiina sille, eli mennään täysin herran ehdoilla tässä. Tai mentiin. Nyt alkaa olla vahvasti (vihdoin) sellanen fiilis, että tää ihan oikeasti oli nyt tässä. Totta vitussa haluaisin panna sitä vielä kerran, mutta kun sen teen, haluan vielä yhden kerran lisää. Yritänkin asennoitua nyt niin, että se viime viikon helvetin herkullinen sessio oli se viimeinen. Toivon ettei herra pistele enää krapuloissaan viestiä, koska mulla tulee olemaan aivan helvetin vaikeeta kieltäytyä.

Vaikka tää reilu puolen vuoden säätö J:n kanssa on ollu ajoittain ihan älytöntä säätämistä, oon myös saanu elämäni parasta seksiä. No doubt about that. Ja oppinu itestäni aivan helvetisti. Ja rakastunut siihen tunteeseen mikä tulee, kun tunnet sen toisen halut ja mieltymykset. Ai jumalauta, se tässä olikin kaikkein parasta! Vittuun kaikki yhden illan säädöt, niistä ei saa mitään irti verrattuna johonkin tällaseen. Tutun ihmisen kanssa saan itestänikin irti aivan helvetin paljon enemmän. Uskallan enemmän. Haluan enemmän. Uskallan pyytää. Uskallan tehdä. Pystyn rentoutumaan, nauttimaan. Kunnolla nauttimaan.

Ja nyt siitä pitäis pystyä luopumaan? Kurkkua kuristaa pelkkä ajatuskin, etten saisi enää... Mutta tiedän, että haluan enemmän kuin mitä J:ltä voisi saada. Ja mun pitää luopua tästä rikkinäisestä leikistä, jos haluan myös saavuttaa sen "enemmän". Mä haluan, että mua halutaan. Että mua ehkä rakastetaan. Että musta halutaan pitää huolta. Että mun kanssa halutaan viettää aikaa. Ja että mut halutaan saada nauttimaan. Ja mä haluan, että sen kanssa ollaan tosissaan. Jollain tasolla tunnen saaneenikin juuri näitä J:ltä, mutta en vain tarpeeksi tosissaan. J jarruttelee, koska ei tunnu tietävän mitä haluaa. Kuten se itsekin sanoi silloin joskus. Tietäisi kun kävelisi vastaan. Tulee lievästi käytetty olo kun otetaan yhteyttä vaan seksi mielessä - vaikka kuitenkin nautin siitä. Mutta kun tietää, ettei siitä irtoa sen enempää ja huomaakin haluavansa enemmän. Se siinä sattuu. Kun elättelee toiveita, että voisi saada sen mitä haluaa, kai se sitten parisuhdetta tarkoittaa tässä kohtaa. Mä haluan jotain kestävämpää, pysyvämpää, jotain mistä ei tarvitse koko ajan pelätä, että milloin se yhtäkkiä loppuu, tai että milloin tekee itsestään hölmön liialla pyytämisellä tai ihan millä vaan. Mä haluan vakautta, saatana. Mä haluan nautintoa. Mä haluan rakkautta.

Hitto kun tekee kipeetä.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Eniten vituttaa kaikki.

Vituiksihan se viikonloppu meni. Tai no, ei nyt varsinaisesti. En vaan saanut sitä mitä halusin. Ja ärsyynnyin suunnattomasti siitä, mitä halusin... Eli J:n. Senhän mä olisin halunnut. Mieluiten jalkojeni väliin. Mut ei sitte. Pidä vittu tunkkis.

Helvetinmoinen puutostila. Sen päälle vielä se, että kuvittelen taas olevani liian tykästynyt siihen herraan vaikka tiedän että jos istuskeltais muutama tunti vaan juttelemassa, saattais käydä aika tylsäksi. Että sinällään haluan siitä miehestä asioita, joita en voi saada tai joita ei ole olemassa. Haluan seksiä, paljon enemmän kuin herra itse. Ja haluan jotain henkistä yhteyttä, rakkautta kai. Ja sitä en ainakaan saa. Ja tiedän sen enemmän kuin hyvin, mutta järki kun tuppaa aina häviämään tunteelle. Tai, ei se mitään häviä, mutta tunteet on kuuluvana kakkosena, jatkuvasti huutamassa olan yli. Ja tiedän kyllä kuinka typerää asiasta on edelleen jauhaa, mutta jos niin ärsyttää ni mene vittu muualle lukemaan.

Huomaako yhtään, että tänään on huono aamu? Suunnittelin jo jonkinlaista rääkkiä itselleni kun sääkin sen sallii sopivasti. Tekee vissiin mieli jotenkin rangaista itseään kun ei pysty hillitsemään tunteitaan. Jos kerta "sydämeen sattuu" niin sama se jos sattuis kaikkialle muuallekin..

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Sarjassamme irrationaaliset pelkotilat.

Vois olla paikallaan tutkituttaa pääkoppansa, kun iskee järjetön pelko mahdollisesta raskaudesta. Siis pillereistä huolimatta. Tuossa jokin hetki sitten jäi menkat kokonaan sen kolme kuuta kestäneen tiputtelun jälkeen. No, ei voi tietää kuinka nää pillerit vaikuttaa niihin, plus ne on aina olleet hyvin epäsäännölliset - jääneet välillä pois vuosiksi. Joten ei hätää, ajattelin. Mutta tässä muutamana päivänä olen yhtäkkiä huomannut kuinka toi vatsa jotenkin pömpöttää - ja sitten iski ne irrationaaliset ajatukset. Entä jos? Mitä jos aloitin ne pillerit snadisti vääränä päivänä? Käskettiin aloittamaan menkkojen ekana päivänä, noh, se oli vähän tulkinnallinen juttu kun oli vuorossa taas "ihan mikä päivä nyt huvittaa alkaa" menkat ja niukatkin vielä. Ja sitten parin viikon päästä pillereiden aloituksesta kuksin J:tä ekan kerran ilman kumia. Gynekin vakuutti, että jos pillerit aloittaa oikein niin voi myös seksin hoidella tyyliin heti siitä ilman ehkäisyä. Okei, luotin siihen. Mutta mitä jos sittenkin aloitin ne huonosti? Jos nimittäin ois alkanut syömään jonain muuna ajankohtana kuin ekana menkkapäivänä, olis ehkäisystä pitänyt huolehtia vielä tyyliin kuukausi, sillä pillereiden teho ei olisi välttämättä kohdillaan. Niin että... Noh, en miettinyt asiaa silloin sen enempää, kaikki näytti sujuvan hyvin. Paitsi sitten meni vähän hermot siihen jatkuvaan tippasemiseen. Eikös sekin ole vallan mahdollinen ilmiö raskauden aikana? Eli yks plus yks plus vielä tää epämääräinen vatsan äkkinäinen pyöristyminen... Ja soppa on valmis. Mitäs nyt olen näin vainoharhainen ihminen.

Mutta.

Tein testin.


Kuvasta voi kenties erottaa kirjaimet C ja T. Viiva on C:n kohdalla. Mikä tarkoittaa että en ole raskaana. Jihuu! Eikä värin häivääkään T:n kohdalla, mikä olisi viestinyt jotain muuta. Ja nyt lähinnä naurattaa tää oma paranoidius. Vittu jos neiti on ehkäisypillereillä niin miten nyt yhtäkkiä ois sitte paukahtanu paksuksi? No, onhan sekin mahdollista, mutta aika vitun pieni mahdollisuus. 

Tulin siihen johtopäätökseen, että vatsan pömpötys saattaa hyvinkin oikeasti johtua siitä, että olen kuitenkin viime aikoina leikkinyt treenaajaa ja tehnyt enemmän vatsalihasliikkeitä kuin viimeisenä viitenä vuotena yhteensä. Jotta vois olla mahdollista jopa se, että ne on alkaneet vähän kasvaa ja siksi näyttää pömpöttävän. Kun siinä päällä nyt kuitenkin on jotain muutakin kuin vain nahkaa. Toisin sanoen PLÄSKIÄ.

Kiitos Jesse sentäs, mä olen niin huojentunut. Ja nauran itselleni. Kuinka tyhmä sitä voikaan olla? Mutta oikeasti olin hetken jo aivan paniikissa. Mitä jos oisinkin jo sillon tyyliin helmikuussa tullut raskaaksi ja nyt se alkaisi näkyä? Oisko armottoman liian myöhäistä abortille? Koska sehän on vissi, että mä en voisi mitään pientä elämää tähän maailmaan tuoda. Aivan vissi. Ja sekin on aivan vissi, että J:ltä saattaisi hajota maailma. Enkä vois enää ikinäkoskaan katsoa sitä silmiin.

Olen ollut jo pitkään vahvasti sitä mieltä, että en halua lapsia. En sano "en koskaan", koska mistäs sen tietää. Mutta minkäänlaista intressiä ei ole pilata jonkun uuden ihmisalun elämää ryhtymällä äidiksi. Ei sillä, mä olisin varmasti ihan yhtä hyvä äiti kuin kuka tahansa muukin. Mutta kun mä en halua lapsia. Muiden lapset on ihan ok jos ne on nätisti :D, oman suvun lapset on ihan kivoja kans. Mut Mulla ei ole minkään valtakunnan halua omaan sellaiseen. Noup. Njet. Ja mitä näitä nyt oli.

Mutta joo. Loppu hyvin kaikki hyvin. Ja kyllä, tiedän olevani täys idiootti ilman, että kenenkään tarvitsee sitä erikseen sanoa.

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Naama kuin Hangon keksillä.

Menin töiden jälkeen J:lle. Makoiltiin sängyllä ja juteltiin niitä näitä. Hetken hiljaisuuden jälkeen herra toteaa pistäisikö jonkun pornonpätkän pyörimään. Ynähdin myöntyvästi, "ai mitä?", mmhmm uudelleen ja pieni hymy silmät kiinni. Luikahdin vessaan ja kun tulin takaisin, joku neiti tirkisteli kun naapurissa saatiin parrua. Kömmin J:n viereen, kohta herra riisuu housunsa ja heräävä kalu kurkkaa boksereista. Sen pinta tuntuu taas ihanan samettiselta, tunnen nyrkissäni kuinka se sykkii ja kovenee. Pitkän tovin hieron sitä kädelläni, katsellen samalla videon etenemistä. Välillä J huokaa ja nostaa lanteitaan jotta painaisin kalua aivan varresta. Alan itsekin innostua, ja lopulta sujautan käteni farkkujen sisään. J vie kätensä rinnoille, puristelee ja silittelee, hamuaa kupin sisään. Nousen sen verran, että potkin farkut pois ja riisun rintsikat. Kun palaan makuuasentoon, herra ohjaa pääni kohti kalua. Inspiraatiota videosta, ehkäpä? Siinä kaksi naista ottivat vuoron perään mieheltä suihin. Imeskelin antaumuksella, J puristi hiuksia nyrkkiin ja piti päätäni paikallaan lykkiessään kaluaan omaan tahtiin. Taisi tehdä hyvää huokauksista päätellen... Hengästyneenä nostan pääni herran rintakehälle, samalla tunnen käden puristavan peppua. Nousen kokonaan J:n tasolle ja herra sujauttaa sormensa pikkareista sisään. Hitto soikoon kun tuntui niin saatanan hyvältä. Sen lähempänä en orgasmia ole tainnut ollakaan sen miehen käsittelyssä. Huohotin ja voihkin kuin heikkopäinen, sitten J nousi vauhdilla istumaan, käänsi mut vatsalleni, riuhtaisi housut polviin ja asettui jalkojen päälle hajareisin. Nostin peppuani, jotta J pääsisi paremmin sisään, ja kuuluvan parahduksen saattelemana tekikin juuri niin. Suorastaan raivoisaa nussimista, pitelin sängynpäädystä kiinni ja ulisin työntöjen tahdissa. Hoouuliii kräp. Olin varma, että valun ympäriinsä sängylle, kosteudesta ei ollut puutetta. Tunnen kuinka J kohottautuu ja tarraa pakaroihin, puristaa niitä ja katselee kuinka se paksu kalu uppoaa sisään yhä uudestaan. Sen mäkin olisin halunnut nähdä. Vauhti kiihtyy ja melkein huudan yhtä soittoa. Sitten. Tunnen kuinka J suorastaan sätkii ja lyyhistyy lopulta selän päälle makaamaan. Tunnen kalun sykkivän kermaansa sisään, jään hengästyneenä makaamaan J:n alle.

Siistiytymisen jälkeen J kävi suihkussa ja käytiin tupakalla tuuletusparvekkeella (herra kun päätti taas vaihteeksi välttelevänsä sisällä polttamista, hillitsee hieman). Sitten pakkasin kamani ja lähdin kotiin. Can't wait for the next time...

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Seksinnälkä.

Herra palaa tänään Helsinkiin. Mutta niin myöhään, ettei tämä kunnollinen työntekijä voi mennä nussittavaksi. Huomenna siis, jos seksijumalat suovat, saan töiden jälkeen sitä jumalaista kullia. Ah. Sitä onkin odoteltu jo hetki. Hitto vie, riittää kun edes vähän ajattelee tuhmia ni johan on pöksyt märkänä. Mutta jotenkin fiilistä syö se, että mieleni takahikiällä hieman taas luulostelen, että odotan jotain liikaa. Eihän se viimeksikään mikään panojuhla ollut, joskin seuraavana päivänä oli jo parempi. No, ihan sama tässä vaiheessa, kunhan saan edes jotain muuta kuin lämmintä kättä (tosin ei se käsikään pahitteeksi olisi...). Saa nähdä, miten tässä käy. Mä vähän niinku vaan oletan, että huomenna menen sinne. Noh, itsehän J kysyi eräässä viikonlopun viestissään että kai tulen heti imeskelemään kun hän kotiutuu. Aika varma olen kyllä siitä, että huomenna kutsu kuuluu.

Kokeilin tässä päivänä eräänä vähän vanhoja vaatteita. Päällähän ne roikkui, housut tippuivat jalasta. Ehkä tää liikkumisinnostus kantaa oikeasti jotain näkyvääkin hedelmää :). Eikä siis vain psyykkistä hyvinvointia ja kohoavaa peruskuntoa. Ja pakko sanoa, mä oikeastaan tykkään siitä näystä, mikä peilistä näkyy kun yllä on uusi urheilutoppi ja tiukat juoksuhousut... Joskus muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan mitään sellaista. Eikä se näky täydellinen ole vieläkään (ei lähelläkään), mutta pointti tässä onkin nyt se, että oikeasti jopa tykkään siitä näystä. Vois paskemmaltakin näyttää. Vielä kun tulis allergiseksi suklaalle niin elämä ois helpompaa :D.

Luin viikonloppuna iltalehdestä tai -sanomista jonkun typerän jutunpätkän, jossa joku japanilaismies kertoi laihtuneensa kahdessa kuukaudessa reilut neljä kiloa - pelkästään runkkaamalla. Keskiverto runkkaus kuluttaisi noin saman verran kaloreita kuin 200 metrin sprintti. Vitsailtiin asiasta J:n kanssa ja herra huvikseen laskeskeli paljonko painaisi jos ei olisi koskaan runkannut. Hyvin epätieteellinen ja varmaankin aika tuulesta temmattu tulos oli, että melkein sata kiloa enemmän :D. Pohdiskeltiin myös kuinka paljon painais jos olis nussinut aina kun mieli tekee. "Tulos" oli, että oltas parisataa kiloa miinuksella.. Jep. Runkkaamisesta kun oli puhe, aloin pohdiskella omaa runkkailuani. Harvaksi on jäänyt varsinkin viime syksystä lähtien. Keväällä oli vielä paljon useammin pelit ja vehkeet surisemassa. Mutta niinhän siinä on käynyt, että ei se vaan "oikeaa" seksiä (eli jonkun kanssa harrastettua) voita, eikä tee edes mieli kun tietää ettei se tunnu yhtä hyvältä. Pitäisi kuitenkin ehkä ihan vaikka huvinpäiten herätellä sitäkin osaa itsestään. Ei olisi niin tuskastuttavaa kun tää leikki joskus oikeasti loppuu. Sitten kun se kuiva kausi taas iskee. Mutta huomasimpas kertana eräänä, että tuntuu etten osaisi enää edes laueta. Se koko homma tulee niin varkain, ettei fiilikseen pääse kunnolla mukaan. Onko siinä mitään järkeä? Mutta siis. En saa sitä samaa fiilistä kuin joskus aiemmin, enkä laukea yhtä hyvin. Nyyh. Harjoituksen puutetta, veikkaan.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Namm.

Ihanan tuhmia viestejä J:n kanssa. Ja kohta herra palaa Helsinkiin.

Eilen vilkuilin erästä uutta kasvoa Paikallisessa. Tai no, en ole ihan varma olenko nähnyt sen siellä joskus aikaisemminkin. Tai sitten herra on vaan jokseenkin saman näköinen jonkun tutun kanssa. Mitä näitä nyt on. Vallan vetoava paketti, joskin himppusen verran lyhyt mun makuun. Toisaalta, mitä tekoa pituudella on loppujen lopuksi -  vaakamambossa ei senttierot siinä suhteessa tunnu kyllä missään ;D. Helvetillisen herkullinen perse sillä ainakin oli niissä hyvin istuvissa farkuissa... Oah.

Aikamoinen puutostila päällä just nyt. Ei tarvii ku vähän vihjailuja ni johan alkaa kostumaan...

torstai 6. kesäkuuta 2013

Ei maha mittää

Saan jotku sairaat kiksit siitä, kun lihakset on kipeenä. Kai se on vaan merkki siitä, että tuli tehtyä jotain. Kuten eilen. Ei tietenkään ole kiva olla näin jäykkis heti herättyäni, mut silti. Jännää, eikö?

Näin eilen opiskelukaveria pitkästä aikaa. Höpöteltiin muutama tunti ja köpöteltiin pitkin Helsingin katuja. Satuin mainitsemaan J:n johonkin asiaan liittyen, ja siitä eteenpäin se saatanan mies pyöri mielessä siihen asti kunnes nukahdin. Tuli ihan kunnolla ikävä. Nyt vittu haloo. Ja se on taas jättäytynyt yhteydenpidossa, mikä ei tietenkään ihan hirveästi auta. Mutta joo. Tuskin se enää viikkotolkulla missään luuraa. Vähän ehkä saatan toivoa, että se pistäis taas samalla tavalla viestiä kun on tulossa kotiin. Vaan mistäs mä tiedän, se vois yhtä hyvin jättää kokonaan mainitsematta ja sit multa valahtais löysät pöksyyn kun joku ilta näkisin sen Paikallisessa muina miehinä ryystämässä kaljaa. Näin on käynyt ennenkin.

No niin, josko vaihtais aihetta. Sain viikon lomaa töistä. Ja vieläpä vallan mainioon kohtaan. Toki se on palkatonta, ei oo viel ehtiny kertyä niin paljoo lomapäiviä. Mutta paskaako sillä väliä. Ajattelin hurauttaa vanhaan opiskelukaupunkiini moikkaamaan sinne jääneitä. Ja jatkaa matkaa vielä vähän pidemmälle toiseen kaupunkiin, jossa asuu pari muuta opiskelukaveria. Muuhun ei sit rahat taida riittääkään vaikka ehtishän siinä jonnekin muualle.

Ei taas mitään asiaa. Turha kai mainita, että panettaa.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kuvitelkaa ihminen - joka ei koskaan pidä mekkoja - mekko päällä.

Huuh! Johan oli pippalot. Niin älyttömän hauskaa, ettei sanat riitä kertomaan. Harvoin illat onnistuu noin täydellisesti. Vaikkakin loppua kohden, kun oltiin eksytty hieman kyseenalaiseen baariin jatkamaan, pöytään eksyi sellainen tapaus, että sekosin laskuissa kuinka monta tuoppia se onnistui tönäisemään kumoon. No, ei annettu sen häiritä. Puoli neljän bussilla kotiin, yksin. Eikä kyllä ollut oikein mitään kiinnostavaa siinä mielessä (vielä joskus mun on varmaan pakko määritellä vähän tarkemmin, mitä tolla tarkotan...), ei tullut ehdotuksia eikä edes katseita (jotka olisin huomannut). Ellei hymykuoppamiehen hassutteluja lasketa. Hänkin nimittäin onnistui osallistumaan kemuihin viime hetkillä. Mutta mulla oli tällingit päällä, ja mulla oli hyvä fiilis.

Lähetin J:lle kuvan, en kai pystynyt hillitsemään humalaista itseäni. Vastaus oli "holy fuck". Päätin ottaa sen hyvällä. Vaikkakaan eihän herra sitä voinut suoraan mitenkään sanoa, alkoi höpisemään jostain täysin turhasta, ihan kiusallaan.

Ja nyt sit varotus, aihe vaihtuu.

Mua alkaa snadisti huolestuttaa. Näitä kivoja pikku pillereitä on popsittu nyt 4kk, ja viimeisin kuu oli tosiaan (kuten aiemmin oon kirjottanu) ensimmäinen kun ei ees tiputellut. Mutta nyt jäi myös itse menkat muualle. Vittu onko tässä pakko kohta tehtailla joku hiton raskaustesti, että nää irrationaaliset pelkotilat sais hillittyä. Sinällään tää huoli on hyvin todnäk turhaa, sillä ilman pillereitäkin heittelee niin maan perkeleesti. Ja hei, olishan se nyt jokseenkin älytöntä pamahtaa raskaaksi just nimenomaan pillereitä syömällä.. Oon jotenkin aina kuvitellut, että mun kohdallani raskaaksi tuleminen saattais nimenomaan olla aika hankalaa, ei tärppäis ihan helpolla. Lähinnä tän mun shark week -historian perusteella, ei asiaa oo koskaan tutkittu. Mut sit taas, mä en ole paneskellut ilman kumia oikeastaan ollenkaan muutoin kun nyt J:n kanssa. Siis yhtä tai kahta poikkeuskertaa lukuun ottamatta... Ja jotenkin toi J:n sperman aktiivisuus ei oikeen vaikuta parhaalta mahdolliselta. Kuten herra itsekin on todennut, on tota alkoholia kuitenkin sen verran pitkään tullut nautiskeltua viikottain, että eiköhän sillä ole ihan selkeä vaikutus. Mut sit taas kuitenki.... Ei noi pilleritkään ole 100% varmoja. Oikeastaan... :D

Joo, mutta niin. Sinällään ois ihan kiva, jos shark week jäis jatkossakin tulematta, mutta hitto vieköön ku ei uskalla luottaa näihin pillereihinkään. Alkaa sit heti päässä pyörimään kaiken maailman hullut ajatukset, ja henki salpautuu.

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Vallan hyvä fiilis.

Hassua. Tai ei niinkään hassua. Tai ihmeellistä, tai kummallista, kunhan vaan huomasin taas. Kun J sinne jonnekin lähti, oon taas vallan fine asioiden kanssa. Mitä tästä opimme? Kun tiedän, ettei herra ole käytettävissä, pystyn rauhottumaan ja olemaan ajattelematta koko asiaa. Mutta heti kun herra tulee kaupunkiin, flippaan ihan kunnolla ajatusteni ja toimintani kanssa. Toki olo on rauhallinen kenties senkin takia, että siitä on nyt joka päivä kuulunut jotain. Eihän sillä mitään asiaa ole, mutta antaa kuulua itsestään. Mikä on oikein mukavaa. Joskin ei välttämättä fiksua, mutta vittujako mä siitä välitän. Vähän ärsyttää edelleen se, etten pääse tänään sen luo kun fiilikset olis kuitenkin sellaset. *juhlahumua hitto soikoon*

Töissä on ollu ihan hervottoman hauskaa. Vaikka aluksi nihkeilin ja ahdistuin ihan urakalla tän kesän varalle tehtailluista suunnitelmista, sain taas huomata kuinka pienistä asioista onnistun paisuttelemaan suuria, täysin perusteetta jopa. Ja kuten arvata saattaa, se mieleni norsu siellä posliinikaupassa on kutistunut mitättömäksi hiirulaiseksi. Voikohan tollasta kielikuvaa käyttää, vai sotiiko se kaikkia mahdollisia anekdoottisääntöjä vastaan? Ihan vitun sama. Koska mä oon nauranu kuollakseni joka vuorossa tällä viikolla, poikkeuksena se yks pomon kanssa... Mutta siis. Ihanaa kun saa päästää likaisen mielensä vähän vapaammalle, sillä mä en ole ainoa joka sellaisen omaa. Uudet työkaverit - tai siis sellaiset joiden kanssa tämän kesän tulen tekemään aika paljon töitä mutta muuten en oikeastaan ollenkaan - on ainakin tän parin viikon tutustumisen jälkeen vallan hauskoja tyyppejä, varsinkin se miekkonen, herra S ;). Noh, enpä ehkä halua työpaikaltani metsästellä mitään edes leikkimielessä, kunhan nyt vaan nautiskelen silmänilosta ja härskistä huumorista. Loistavaa.

Niin. Tänään ois illemmasti vähän juhlittavaa. Hitto kun tekisi mieli ottaa itsestään kuvaa täydessä tällingissä ja laittaa tänne näytille, mutta enpä ehkä taida. Siinä vaiheessa ihan viimeistään on todellinen riski tulla tunnistetuksi. Naaman jättäisin edelleen piiloon, mutta on se asu sen verran tunnistettavissa, että sokeakin yhdistäisi asiat toisiinsa. Joten jää nyt teille arvailtavaksi ;). Tosin saatan napsaista kuvan ja mahdollisesti lähettää J:lle. Pisteet herralle jos se tajuais kysyä kuvaa ennen ku lähetän sitä. Asiasta kun vitsailtiin siihen malliin, että vois jopa muistaa sen. No, tuskin sentään. Ehkä otan kuvan ja olen lähettämättä, näytän sitten joskus jos asia tulee esille. Hitto soikoon, mitä mä tästä nyt jauhan? Täysin turha asia :D.

Jos ois reipas, lähtis kohta lenkille. Jos sais ihan mitä haluais, nautiskelisin just nyt jonkun kielestä mun klitalla. Nuoleminen on iskostunut mun takaraivoon nähtävästi sellaisella voimalla, että muuta ei mielessä pyöri. Lisää...

Btw. Niin. Se 30 000 lähenee. Vittujako mä täällä sitä huutelen, ainoa pyyntö ois kuitenkin vaan jotain alastonkuvaa, jota en aio kuitenkaan laittaa. Toki voin ottaa kuvan tisseistäni eräissä uusissa rintsikoissa, hetkeen en ole ollut yhtä tyytyväinen ja tuntenut itseäni naiselliseksi ;). Noh, mitään en kyllä nyt luvannut. Selvä?