Retki

Kävin hyvin lyhyellä kesälomamatkalla (ihan vaan pysytellen kotosuomessa, vaikka jonkun mielestä sinnekin tarvitaan vähintään viisumi)(ja ei, en puhu Turusta) pääosin moikkaamassa opiskelukavereita ja tuhlaamassa rahaa. Oli aika helvetin hauska ja hyvä reissu, vaikkakin lyhyt. Ja kävipä niinkin hassusti, että paikka, jonne mentiin syömään, tarjosi erittäin odottamattoman tilaisuuden törmätä vuodentakaiseen panoon. Hah! Jepjep, herra istuutui vain vähän meidän tulon jälkeen suunnilleen vastapäiseen pöytään jonkun leidin kanssa, ja mulla meinasi sangriat mennä väärään rööriin. En moikannut, ei vaihdettu sanaakaan, en ole edes varma muistaako hän mua. Mutta kyllä se vilkaisi pari kertaa vähän siihen malliin, että muistaa ainakin jossain nähneensä mut. Että maailma on pieni. Tai ainakin Suomi. No, saatiin tytsyjen kanssa ainakin hyvä puheenaihe ;). Ja päätin, että jos lyhyen reissuni aikana törmään herraan uudelleen, taidan uskaltautua nykäisemään hihasta, ihan vaan huvin päiten. Mutta enpä törmännyt, ei se maailma ihan niin pieni kuitenkaan ole.

Sain kivasti kulutettua rahaa, toki vastineeksi sain farkut, jotka ainakin toistaiseksi istuvat paremmin kuin yhdetkään aikaisemmat. Ja jumalauta jos sen värisiä farkkuja kävelisi vastaan oikean mallisina pitkinä versioina, ostaisin kymmenet. Nämä kun olivat totta vitussa paskat lyhyemmän malliset, jotka yltää just ja just nilkkoihin. En ole koskaan ymmärtänyt noiden ns. capri-pituisten housujen pituutta. Jos ne ns. caprit on tarkoitettu yltämään vähän polven alapuolelle, miksi kaikki lyhyemmän malliset housut yltää kuitenkin sinne nilkkaan? Mä en edes ole mitenkään kovin lyhyt! Joo joo, lahkeet on kai tarkoitus kääriä, mutta silti. Eniveis, ostin sitten kahdet, jossain ihmeellisessä huumassa. Ajattelin, että lyhyestä mallista huolimatta ne menee kyllä vallan mallikkaasti kylmemmälläkin säällä saappaiden varren sisällä, kuka sitä lyhyttä mallia siitä näkee? Muhah. Ja kun se väri oli vaan niin täydellinen.....

No niin, loppu jo. Eilen tulin sitten myöhään illalla Helsinkiin, astelin suoraan paskaisena, hikisenä ja jalat turvoksissa Paikalliseen. Ajattelin, että kun kerta tuun joka tapauksessa myöhään kotiin ni tullaan sit oikeasti myöhään. J laitteli samaan aikaan viestiä, herra oli käynyt seikkailulla etelä-Helsingissä (Tallinnassa) ja oli päissään kuin käki. Kysyi onko Paikallisessa vielä juomatonta viinaa, vastasin kyllä, ja kohta herra astelee sisään. Kuuntelin huvittuneena herran juttuja sen selostaessa niitä parille tutulle. Kun viimeinen bussi uhkasi lähteä, keräsin kamani ja lähdin. J tuli samalla ulos tupakalle, jäin hetkeksi juttelemaan. "Mulla ois aivan helvetisti valkkaria... Joo, lähe kotiin nukkumaan." Öö, okei..? "Pistä puhelin äänettömälle huomenna", niinkö meinaat? Laitan täysille. Jätin herran polttelemaan ja suunnistin pysäkille. Pistin vielä - idiootti kun olen - viestiä, että halusiko se jatkot vai ei. Paikalle oli nimittäin tullut yksi toinen Paikallisen tyypeistä ja ajattelin että J vaikeni asiastaan siksi. Vastaus oli "emmä jaksa", ja ihan hyvä niin. Mä en olisi juonut kiitos vaan sitä viiniä kuitenkaan, enkä olisi myöskään kauhean myöhään jaksanut katella herran kännäämistä. Plus olin todellakin paskainen koko päivän kaupungilla riehumisesta ja helvetillisestä helteestä ja säärikarvatkin pitäis ajella tänään. Erittäin päteviä syitä jättää menemättä, siis. Mutta nyt odotan viestiä kuin Pavlovin koira, ja jos sitä ei tule niin flippailen taas keskenäni. Koska olen täysidiootti. Ja musta vähän tuntuu, että viestiä ei oikeasti välttämättä tule, koska herralla lienee todellakin käsinkosketeltava darra, jolloin ei edes siltä krapulapukilta irtoa seksiä. Taidankin siis purkaa turhautumiseni vatsalihastreeniin, jonka jälkeen menen sinne taivaalliseen suihkuun ja ajelen sääreni silkkisiksi. Sitten kelpaa taas.