Hautajaissuunnitelmia

Rysähti tuossa vallan ruuhka hiljentyneeseen blogiini, kun yhtäkkiä kaksi ihmistä päättivät kommentoida ja huhuilla vieläkö kirjoittelut jatkuvat. Puhelimen hiljennyttyä tästä valtaisasta sähköposti-piipityksestä ehdin vetää henkeä ja pohtia, viitsinkö reagoida mitenkään. Ei mulla ole mitään uutta kirjoitettavaa, enkä saa enää kiksejä paneskeluista kirjoittamisesta. Alanko kasvaa aikuiseksi vai kenties vaan tylsistyä elämääni vallan kokonaan? Mielessä siis on haudata tämä blogi aikalailla kokonaan, ei vaan riitä mielenkiintoa enää.

No, jos nyt sen verran kertoisi, että kahden viikon tauon jälkeen viime viikonloppuna kävin J:n luona. Tarkoituksena siis harjoittaa sitä kaikkein kauneinta ja mitähän vielä. No, näin teimme. Ei kai siinä sen ihmeempää, aika samoilla kaavoilla kaikki tapahtuu kuin mitä olen tänne kirjoittanut. Mitä nyt oli kierrokset itselläni sen verran korkealla, että sängyllä alku-käsijumpan jälkeen herran kiinnittäessä enemmän huomiota muhun olenkin yhtäkkiä ihan kiimassa. En tajua. Samalla tavalla kai ne sormet työskenteli kuin aikasemminki, mutta joku osui kohilleen niin maan perkeleen nautinnollisesti, että ihan tosissani voihkin ja huohotin ja kiemurtelin, ja tunsin paineen pakkautuvan ja kasvavan. En ole tainnut samalla tavalla laueta hänen kanssaan vielä kertaakaan. Ottaen huomioon, kuinka harvoin oikeasti edes laukean. En taida osata sitä enää lelullakaan...

Nyt herra on taas reissussa, ja krapuloissaan pisteli äsken tipottain viestejä. Onnitteli, etten ole lähettyvillä, saattaisi muuten käydä huonosti. Pienesti kiusoitellen kirjoitin, että pitäiskö mun jotenkin tukaloittaa hänen olotilaansa entisestään. "Ainahan sä." No mutta en ainakaan nyt. Ainakaan kuvallisesti. Jossain viestissään hän toteaa, että pohdiskeli aikaisemmin tänään mitähän tapahtuis jos hän sitois mut ranteista pöydälle makaamaan. Totesin, että sais häädön, mitä luultavimmin. Saattaisin pitää meteliä. "Ahaa. Täytyy vissiin kokeilla. Suukapula?" Kunhan nyt ei liian hurjaksi mene sentään.

Että en tiedä mitä saattas tapahtua kun herra reissuiltaan palaa. Ja millon päättää palata. Ainakin tämän viikonlopun on kiinni. Mikä on ihan hyvä, sillä tänään huomasin unohtaneeni viikolla ottaa yhden pillerin. Ensimmäinen kerta sitä lajia. Eipähän tarvi säheltää kumin kanssa. Ellei sitten mystisesti ilmene jotain täysin uutta vilinää. Mutta ihan pikkasen epäilen :D. Ja jos ilmenisi niin kumiahan täytys kyllä sitten muutenkin käyttää.

Tekis mieli saunomaan.