Oliko mulla joku ajatuskin?

Vähän kuin huomaamatta on soololeikit jääneet ajan saatossa vähemmälle. Deitin kanssa viestaillessa tuli pari kertaa leikittyä, mutta eipä oikein muuten. Ei oikein huvita. Ei tee mieli. Ei kutsu. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että syttyisin kyllä aika helposti jos sopiva henkilö sanoisi tai tekisi jotain sopivalla hetkellä... Se on aina mennyt vähän niin mulla, että kun kuvioissa on joku jolta saa tai jolta edes saattaisi saada, lelut jää kaappiin tai missä ne nyt ikinä ovatkaan. Mutta kun oli se ikuisuudelta tuntunut kuiva kausi miesten suhteen, silloin kyllä paristoja kului ja lelut surisi! Tarttis kenties vähän aktiivisemmin herätellä itseään, tekisi nimittäin vamaan ihan hyvääkin vähän leikitellä ja ylläpitää libidoa :D.

Kuinkahan paljon muut naiset tällaisia pohtii? Tällä hetkellä ei kaveripiirissä moisia keskusteluja käydä (onko koskaan käytykään?). Siis seksistä tai muusta vastaavasta ylipäänsä. Njaa, kai se joskus heräilee, on nimittäin joskus tullut ihan hyviäkin keskusteluja käytyä. Nyt en vaan saa päähäni, että kenen kanssa...

No, turha aiheesta on mitään ongelmaa itselleen kehitellä. Hyvin on tähänkin mennessä pärjännyt ilman, että edes viikoittain sooloilisi. Eikä se mitenkään häiritse tai haittaa. Jostain syystä tuli nyt mieleen. Ja piti ihan tänne asti tulla löpisemään turhia... Ei tällä blogilla muutakaan virkaa taida oikein olla. Mikähän järki tässä enää edes onkaan? Kun aikoinaan tänne aloin rustailemaan, oli ajatuksia ja sanottavaa ehkä vähän enemmän (oliko sillä mitään sisällöllistä arvoa, se on ihan toinen juttu...), mutta kun oon viimeiset kaksi vuotta jauhanut lähestulkoon vaan yhdestä ihmisestä ja samoista aiheista, on se alkuperäinen ajatus hukkunut multa ihan tyystin. Ei kuitenkaan ole sellaista tunnetta, että laittaisin blogin pakettiin ja hautaisin pois. Mutta väkisinkin joskus herään ajattelemaan, että miksi ihmeessä viitsin tänne edes tällaista turhaa paskaa tulla kirjoittamaan? Kai tää jollain tasolla edelleen tarjoaa sen kentän jossa purkaa ajatuksiaan joista ei ihmisten kanssa tule puhuttua.

Joskohan viikonloppuna tapahtuisi jotain mielenkiintoista? Luvassa ehkä jonkin sortin ruokailu duuniporukalla silleen epävirallisesti (=pomoa ei ole kutsuttu, hah!), jos vaikka eksyisi jonnekin muualle kuin Paikalliseen, edes hetkellisesti.