sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Olis voinut jättää väliinkin.

No just niin. Vittu kuinka turha ilta.

Verhosin itseni punaisilla sukkahousuilla, kuorrutin peppuni kireä(hkö)llä hameella, tunsin itseni kohtuullisen hyväksi. Ja sitten tallustelin pysäkille. Ja hame vaan kiipesi. Sukkikset kinnasi sen verran vastaan, ettei hamonen päässyt ikinä liukumaan takaisin paikalleen, vaan koko ajan se jäi pikkasen kiinni ja ärsytti loputtomiin. Sipsuttelin Paikalliseen, jossa suuntasin saman tien vessaan vaihtamaan sen kirotun rätin housuihin, jotka olin viisaana ottanut mukaan, koska epäilin paleltuvani yöllä pystyyn. Ah, on ne housut vaan niin hyvät. Tosin hetkellinen naisellisuuden tunne karisi aika kivasti pois. Istuin tiskin päähän hesarin kera ja melkolailla heti aloin katumaan sitä liikettä. Vieressä nimittäin istui eräs vakiokasvo, suhteellisen harmiton, mutta siinä vaiheessa iltaa jo kivasti päissään. No, eihän se voi olla kommentoimatta mulle kaikenlaista tyhmää. Ja mun piti yrittää pusertaa itsestäni edes etäisesti ystävällinen tyyli vastata. Lopputulema oli se, että vaikutin varmaan hyvinkin ylimieliseltä kun en kommentoinut oikein mihinkään vastaan. Jokseenkin vaan meinasi mennä hermo, kun herra kysyy "no, miltä tuntuu olla kuuma kissa?", tupakalle lähtiessäni myös "aattelin että lähetkö sä tonne kioskeille jossa kuumat kollit vaan naukuu perään". Siis ihan tosi. Toi ois voinut olla etäisesti huvittavaa jonkun muun sanomana, mutta ton hieman säälittävän ja mostly ärsyttävän ilmestyksen suusta se lähinnä vaan ärsytti suunnattomasti. Onneksi kyseinen herra lähti aika pian sen jälkeen kotiin, eipä tarvinnut sitä kuunnella.

Ilta jatkui ihan yhtä onnettoman tylsänä. Ei siis yhtikäs mitään mielenkiintoista. Lopulta joskus yhdentoista jälkeen päätin luovuttaa ja suuntasin kaupan kautta kotiin. Heti perseily-ostokset tehtyäni aloin katumaan niitä, ja loppuilta menikin omantunnontuskien kanssa kieriskellessä. Hirveen hauskaa.

Klo 3.48 puhelin piipittää viestin merkeissä. J:hän se siellä mölisee. Ja puolitoista tuntia myöhemmin saan vihdoin nukahtaa. Ei herralla mitään asiaa ollut, ja jotenkin jäi vähän outo fiilis siitä keskustelusta. No, en laita sille liikaa painoarvoa kun tiedän herran olleen humalassa. Ei siitä aina saa selvänäkään selkoa. Mutta nyt sitten... Totta vitussa aivoni jatkaa taas samaa linjaa kuin aikaisemminkin, eli nyt mietiskelen että olispa hirveen kiva jos herra pistäis tässä parin tunnin sisällä viestiä ja pyytäis luokseen.. Saatanan idiootti. No, sen verran aion kuitenkin olla vahva, että mä en laita sille mitään viestiä. Pieni voitto...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti