Kuten arvelinkin, deitti nro 3 ikään kuin kuoli kasaan. Tai se viesteily sen kanssa. Noh, haittaako tuo. Kun ei ollut sen kummemmin vetoakaan. Yksi urpo tyyppi päätti sitten ottaa yhteyttä ja ärsyttää mua ihan kunnolla. Kun kohtuullisen kohteliaasti kieltäydyin treffeistä ja selitin syitäkin hieman, kaveri imuroi herneet nenään ja blokkasi mut. Feel free. Sitten yksi tyyppi, joka jo joskus ensimmäisten joukossa mun luotua profiilini kommentoi jotain, otti yhteyttä. En silloin alkuun oikein innostunut, mutta taisin kyllä vastata. Nyt sitten fiilikset samat, ja vastasin jälleen. Vähän kömpelön oloinen tyyppi, ei herätä juurikaan kiinnostusta... Ja keskustelu jäi yhteen aamupäivään, jatkoa ei ole näkynyt ja minä en sitä aio jatkaa. Ei oikein kiinnostaisi enää silläkään saitilla notkuminen.
Josta tulikin muuten mieleen! Joskus jo useampi viikko sitten sain sähköpostia E-kontakti.fi -sivuston henkilöltä, tarjosi 3 kk ilmaista jäsenyyttä. Aikas jännää, jos en sanois. Mutta ei ole sellaista suurempaa tarvetta tai halua tarttua tarjoukseen, olenkin antanut sen vain olla. Mutta jännittävää joka tapauksessa, saada jotain tollasta yhteydenottoa. Vaikkakin tän mun jorinan taso on laskenut kuin lehmän häntä.. Ei oikein nyt irtoa mitään aihetta. Paitsi jotain marmatusta.
Kuten esimerkiksi: hitto kun panettais taas. Hitto kun olis kovasti käyttöä sellaiselle jokapäiväiselle miehenköriläälle, joka tarjoilisi lihallisia nautintoja. Hitto kun risoo koko asia.
Koska edelleen haikailen J:n tarjoaman seksin perään. Hitto kun saisikin jostain itselleen sellaisen miekkosen, jonka ajatukset ja mieltymykset osuu noin kovasti yksiin. Ilman sitä hiton juopottelua ja paskaa kohtelua.
Taisinkin kirjoitella siitä, että se yksi yö käytiin hyvinkin haasteellisia keskusteluja. Ne on pyörineet mielessä jonkin verran. Hankala päästää irti. Ja samalla pieni huoli jäytää. Huoli J:n fiiliksistä, jaksamisesta. Samalla tavalla olisin huolissani muistakin ystävistä. Ja ajattelinkin, että J on mulle tärkeä ihminen, kuin myös tunnen olevani tärkeä sille. Kieroa, tottakai. Vaan kun elämä ei ole aina ihan yksinkertaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti