Yövieras

Due to lentosekoilut, deitti oli sunnuntaina vasta kohtuullisen myöhään kotona. Nähtiin eilen, käytiin yhdessä kahvilassa, tassuteltiin ympäri kaupunkia, päädyttiin vielä lasillisille erääseen panimoravintolaan. Menihän se nyt aika ällösöpöilyksi, kun mies nappaa kädestä kiinni. Vähän sellaista ennen kokematonta söpöilyä, mä kun en pahemmin käsistä pitele. Tai en ole pidellyt ainakaan tähän mennessä. "Mitä jos napattas spora ja mentäs sun luo." Vähän jouduin pohtimaan, koska jotenkin epäröin... No, lopulta mentiin kuitenkin. Ihan kiltisti, kainaloon, hömppää pyörimään. Mieshän alkoi pilkkimään, kello oli toki jo yhdentoista tienoilla. Kahdentoista maissa totean, että kello on jo paljon, jääkö hän yöksi. "Jos haluut." Joo. Kuoriuduin turhista vaatteista, kohta hänkin, kainaloon tuhisemaan. Mähän en noin vaan osaa nukkua vieraan seurassa, joten vähän hatarasti uni tuli.

Havahdun hereille joskus myöhemmin, on pimeää. Herra oli hereillä, silitteli kättä ja kurkottautui suutelemaan. Melkein salakavalasti käsi vilahtikin haaroihin. Olin ollut kosteana aina siitä lähtien kun herra ensimmäisen kerran oli kietaissut ohimennen kätensä lanteille, ei tarvittu siis mitään vauhdittamaan.. Ensin klitan härnäystä, sitten painallus litimärkään. Mmmh. Ja ennen kuin ehdin kissaa sanoa, herra ponkaisi jalkojen väliin ja hautasi naamansa pimpsaan. Aijai, sai sätkimään. Ja sormetkin sisään, mmm! Muuuttta, herkkä kun olen, alkoi touhu olla hivenen kovakouraista. Kiihko päällä, ja ehkä aavistuksen liian pitkään viivyttelin hidastamisen kanssa. En aivan lauennut, mutta ei se kauas jäänyt. Hetken hengähdys, kunnes vedän herran päälleni. Hamuilen boksereihin, lopulta herra konkoilee niistä ulos ja asettelee itsensä paikalleen. Mielessä vilahti, kuuluuko kuinka selkeästi naapuriin... Keskellä yötä, kello oli ehkä kaksi. Jalat kohti kattoa, kunnes herra vetäytyy ulos ja laukeaa vatsalle. Hetken hengähdys, kunnes pesulle. Katsottiin vielä jokin hetki jotain hömppää koneelta ja tehtiin vähän evästä. Loppuyö meni vähän paremmin nukkuessa. Tunti sitten herra lähti töihin. Illemmasti vastavierailulle.

Jaaa sit se ristiriitaisuus ja ongelmakohtien etsiminen alkaa... Mulla oli tosi kivaa, mutta samaan aikaan ehkä vähän jarruttelen. Ne fiilikset, jotka viestien vaihdossa tuli, ei oo ihan läsnä nyt. Laimeampaa, siis. No, katsotaan mitä tästä tulee, ei tässä tarvitse avioon paukata :D. Mutta entäs seksi sitten? Erittäin virkistävää saada suuseksiä pyytämättä, mutta ihan aavistuksen kovakouraista. Olenko se vain minä, mutta klitta on oikeasti todella nirppanokka. Vaikka olisin vuotavan märkä, sormien kosketus ei saa todellakaan olla luja. Ja sama pätee kyllä siihen kielitoimintaankin. Välillä ihan oikeasti tuntui melkein kipeältä, imu myös. Ja ne sormet, ei niitäkään tarvitse niin voimalla... Loppuviimein taisi jopa jostain kohtaa iho rikkoutua, sillä aralta tuntuu ja vähän on jälkeä lakanassakin. Tuntuu ihan hölmöltä, mutta en oikein tiedä kuinka pitäisi asiasta puhua? Sanoa, että voimat pois kiitos, niin hellästi kuin vain voi. Mutta niin, ettei se tunnu liian henkilökohtaiselta, tiedättekös... "Ei noin! Ihan väärin!" Mutta pakkohan se on kuitenkin esiin nostaa, koska ei se kovakouraisuus mihinkään johda. Eikä tietenkään ole myös herran tarkoituksena satuttaa tai tuntua epämiellyttävältä, vaan just päinvastoin.
Niin ja sit viel se yks juttu... Kalu. Hyvältä se tuntui, mutta ei se mitenkään mieltä järisyttävä kyllä ollut.. Ja paha tilanne, kun edellinen on ollut poikkeuksellisen suuri, siihenhän sitä tietenkin automaattisesti vertaa. Mutta toisaalta, en haluaisi lastata liikaa painoarvoa vaan kullin koolle. Ei se isokaan ole aina täydellinen. Toi voi olla paljon kivempi pepun puolella ;). Edellinen kun ei sinne juuri mahtunut.

Ja edellisestä puheen ollen. J nakkasi viestillä la-su välisenä yönä. Tahtoi taas vissiin vaan olla jotenkin yhteydessä, kai sitä on alkanut pikkuhiljaa harmittaa kun asia alkaa selkiintyä. Kysyin onko kaikki ihan hyvin, "Joo toki, etenki kaikki." Aha. No, jos on tarvetta jutella niin siitä avan mutta mieluummin ihmisten aikoihin. Toivotin hyvät yöt. Vajaa pari tuntia myöhemmin tuli viestiä, jossa herra ehdotti seksiä seuraavana päivänä. Kai jokin epätoivoinen humalainen ajatus ja kokeilu. Vastasin, ei enää. Prinssi saapuu. Katohan, multa löytyy jopa selkärankaa kieltäytyä. Ja sitten alkoi tuntua pahalta, ja kerroin senkin. Pienellä viiveellä tuli vastaus, "No hyvä. Tai no.. Hyvä nyt kuitenkin. Yritä nukkua." Kieltämättä ihan pikkasen vitutti, että herra viitsi vielä moista ehdotella. Se kun laukaisi sellaisen harmistuksen, että siinä ryvettiin koko seuraava päivä. Kivulias muistutus, etten enää saakaan sitä miestä. Mutta toisaalta, yhä vahvemmin pysyy mullakin mielessä nyt se, etten siltä kuitenkaan tarpeeksi saisi. Ei mulle riitä satunnainen krapulaseksi herran ehdoilla. Mä haluan paljon enemmän. Ja sitä en siltä mieheltä saa. Joten turha enää jäädä sitä märehtimään.