Kinda like speed dating

No niin no, ei ois paljoo kannattanu laittautua. No niin no, emmä kyllä paljoo laittautunutkaan, vähän sipaisin maskaraa huuliin vai miten päin se nyt meni. Ja jaksoin laittaa tukkaakin vähän eri tavalla kuin ponnarille tai jättää kokonaan auki. Mutta niin. Jaksoin istua Paikallisessa noin tunnin verran, juuri sen verran että luin hesarin ja join limpparin. Jep, luit oikein. Tajusin nimittäin unohtaneeni päivällä olevani himppusen verran kipeä. Se tietoisuus iski sitten siellä Paikallisessa, ja yhtäkkiä olikin kovin heikko ja vetämätön olo. Päätin siis vastuuntuntoisesti lähteä ajoissa kotiin lämpimän peiton alle sen sijaan, että olisin notkunut siellä taas sulkemisaikaan asti, kömpinyt kylmissäni kotiin ja viettänyt koko sunnuntain kuumeessa. Sillä jo tämän toteutuneen version mukaisesti mulla on vähän kehno olo. Yhyhyy ja valivali.

Pidin kylläkin silmäni auki (ja osan ajasta myös kohdistin ne muualle kuin hesariin). Tiskin takana ollut neiti selosti tiskin päässä, kahden penkin päässä musta istuvasta herrasta jotain ja tarjoutui esittelemään meidät jos ulkonäkö viehättää :D. Kun herra tuli tupakalta takaisin (ei nyt sentään sen kuullen tästä juteltu), vilkaisin sitä uudemman kerran. Tukkaa oli laitettu tietyn tyylin mukaan, joskin näytti ikävästi siltä, että takaraivolla olisi paistatellut kaljun alku. No, eipä sillä suurta väliä. Ihan kohtuullisen komea jamppa, paitsi että vähän turhan lyhyt ehkä, itse kun olen ihan tarpeeksi pitkä. Baarimikko kysyi tulisko mulle uutta juotavaa, johon totesin, että taitaa jäädä nyt väliin. "Mitä joit?" Ihan vaan kokista. "Niin niin, sähän joku hetki sitten sanoit pitäväs taukoa", mulla vaan ei ollut mitään muistikuvaa että tuolle herralle olisin asiasta maininnut, mut okei.. Jep. Ja sitten lyhyt keskustelu siitä, kuinka aina silloin tällöin menee liian pitkälle ja sit tulee sellanen kausi kun ei alkoholi maistu, ja tässä vaiheessa herra Laitettu Tukka osallistuu keskusteluun - ja hymyilee varsin viehättävästi. Jotain siinä keskustellaan, herralla on aika miellyttävä tyyli puhua. Pistinpä merkille myös, että sillä oli hassusti tapana katsoa hetken aikaa jonnekin sun vasemman korvan taakse, tai sun takkia, tai sun kaulahuivia, ja sitten siirtää katse takaisin silmiin. Joo, en mäkään osaa katsoa ihmistä suoraan silmiin jos keskustellaan - siis koko aikaa, ripsenkään värähtämättä - mutta mä en silloin yleensä katso mitään muutakaan kohtaa ko. ihmisestä. Ohoh, kuulostaapa jotenkin tylyltä :D. Tarkoitan, että välillä käännän katseeni johonkin selkeästi muuhun asiaan kuin siihen ihmiseen. No, en tiedä miten toi muka paransi selittelyä.. Ja turha asia ylipäänsä, mutta jotenkin oli vaan pakko selitellä jotta sain kerrottua herran tyylistä. Hah. Paljastuipa senkin verran (ihan herran omasta aloitteesta), että ikää on 37, asustanee jossain siinä Paikallisen viereisellä alueella (en voi sen tarkemmin määritellä tai muuten paljastuu missä Paikallinen on :D, mä nyt joka tapauksessa arvelisin herran asustelevan siinä suht lähellä eikä esim jossain Espoossa) ja että tietynlaista leikkimielistä taitoa on jutella naisille. No ei kai siinä muuta ollut kuin sanan "neiti" käyttö sille suotuisassa kohtaa. Juu. Sitten mä toivotin hyvät illanjatkot itse kullekin ja lähdin kotiin. Hirvee analyysi yhdestä korkeintaan 20 minuuttia kestäneestä keskustelusta :D. No, todistelin vaan pitäneeni silmät auki.

23.09 tulee viestiä (paljonko kertoo, että olin jo nukkumassa siihen aikaan). J huikkailee sieltä jostain päin Suomea. Muutaman viestin verran jutellaan niitä näitä. Sitten hiljenee ja jatkan unia. Totta vitussa se ensimmäinen viesti sai hymyn huulille. Pavlovin koira...