Niin.

No niin. Hold your horses.

Menin J:n luo eilen. Huomasi kyllä, että se on ollut aika eristyksissä viimeiset kolme viikkoa. Tai sitten sillä oli snadisti ikävä. Joka tapauksessa suu kävi poikkeuksellisen vauhdikkaasti, juttua riitti. Kuuntelin ja hymyilin, mulla ainakin oli ollut ikävä. Sen ääntä, sen sängekkäitä kasvoja. Siemailtiin vähän valkoviiniä ja istuttiin keittiössä poltellen tupakkaa. Finally, herra toteaa että pitikö meidän tehdä jotain. Naurahdin ja sanoin että oonkin jo vähän odotellut. J toteaa jotain mun aloitteellisuudesta, puolustaudun kliseellä että on herrasmiehen vastuulla moiset aloitteet. Ihan kuin J olis ujostellut hetken. Kohta se kuitenkin nousee ylös, tulee eteen seisomaan, kuljettaa käsiään harteilla, selkää pitkin. Vien omat käteni J:n selkään, paidan alle lämpimälle iholle. J:n housujen naru vääntää itsensä umpisolmuun, mutta päihitän sen lopulta. Mmmmh vihdoin tunnen sen ihanan kalun, samettisen pinnan, kasvavan kovuuden. Samaan aikaan herra tiputtaa multa housut nilkkoihin ja sujauttaa sormensa pitsisten alushousujen sisään. Holy fuck, meinasi lähteä jalat alta. Ihan kuin olis ollut puutteessa jo pidemmän aikaa.. Hetken päästä ei sormet enää riittäneet ja ehdotin siirtymistä pois ahtaasta keittokomerosta. Asteltiin "olohuoneeseen", jossa herra ohjaakin mut vasten ruokapöytää. "Miten ois tässä?" J pyyhkäisi postit pois tieltä, painauduin pöytää vasten ja herra ohjaili kaluaan oikeaan kohtaan. Pientä hakemista, kunnes alkaa kuulua kiihottavaa vaimeaa litinää. J määräsi tahdin, yritin lähinnä pysytellä paikoillani ja tehdä kaikkeni, jotta pöytä ei hajoaisi ihan kokonaan. Välillä sen verran vauhdikasta menoa, että liitokset nitisi. Mmmm, tätähän mä olen ollut vailla koko ajan..

Tupakan mittainen tauko, jonka jälkeen siirrytään makkariin. Kiipeän herran päälle ja kiusaan hieromalla itseäni kalua vasten. Herrahan ei sitä suvainnut, vaan riuhtaisi pitsipöksyt pois tieltä ja painautui sisään. Rauhallista paneskelua, joka kuitenkin kohta hiipuu täysin mun liikehdinnäksi. En tiedä miksi herra ei halunnut/voinut jatkaa. Kysyin nousenko pois, "ei tässä mikään kiire.." Ahaa, no mä jatkan sitten hetken verran pientä liikehdintää, tarkoituksena lähinnä itse tunnustella eikä niinkään yrittää kiihottaa uuteen nousuun. Nousen pois ja menen kainaloon makaamaan, jatkan kalun hyväilyä kädelläni. Se tuntuu hyvältä sormia vasten, niin samettisen pehmeä pinta. Jätän käden kalun päälle oleilemaan, meinaan nukahtaa siihen kainaloon. Välillä J silittää olkapäätä, puristaa hellästi käsivarresta. "Kai pitäis vissiin sanoa jotain", herra toteaa. Sano vaan jos on jotain mielessä. "Eipä tässä oikeastaan mitään." Kai sillä oli sellainen olo, ettei malta olla vaan hiljaa. Kohta noustaan ylös ja mennään keittiöön. Pohdiskelen kotiinlähtöä, vielä kulkee ratikkakin. "Olisko kamalan törkeetä jos mä poistuisin Paikalliseen ja sen jälkeen painelisin nukkumaan?" Ei, mäkin just aattelin selvitellä aikatauluja ja lähteä kotiin. Pikkuhiljaa keräilin kamani ja puin päälle. Eteisessä edelleen alaston J seuraa mun puuhia ja lopuksi rutistaa halaukseen. "Niin, kiitos ja anteeks, vai olisko se anteeks ja kiitos?" Älä höpise. Lähdin kotiin. Yöllä tulee vielä muutama viesti kun herra on kotimatkalla Paikallisesta. Hölmö mies :)

Ja just nyt tuli viestiä, "ei kai pitäs kysyä, mutta haluisitko leikkiä sedän kanssa". No, jos nyt tän kerran. Illaksi töihin.