Ei näin.

Päätin eilen vetää pari palkokasvia hengityselimiin, kun J laittoi viestiä. Näpäytin vähän, aihe kun oli jälleen kerran sellainen, että kuka tahansa muu nainen olisi ollut jo hysteerinen. No joo, rauhotuin siitä kyllä, ja suuntasin illaksi Paikalliseen. Tarvitsin sen tutun ja turvallisen ympäristön, yksin kun olin liikkeellä. Muussa tapauksessa olisin houkutellut seuralaiseni jonnekin muualle. Siinä viesteilyn lomassa kysyin, ei kai J ole Paikallisessa. Ei, kuulemma yhdessä toisessa paikassa siinä lähellä. No, toivoin, että herralla olisi ollut järkeä pysyä poissa, mutta en tietenkään uskonut tähän ollenkaan. Kauaa en edes ehtinyt siellä olemaan, kun herra tulee seuralaisensa kanssa. Ja vittu istuu suoraan mun taakse. No, se seuralainen valitsi paikan tietämättä musta. J oli aivan naamat, ja jonkun ajan päästä nousi ylös, könkkäröi siihen viereen ja kysyy saako antaa naistenpäivän kunniaksi halauksen. Sitten pitikin mennä tupakalle jäähdyttelemään. Vähän ehkä jotenkin pinnalla... Tahtomattani kuulen niiden keskusteluja (joissa ei ollut kovinkaan kummoista sisältöä, promillet huomioiden), otan lisää viiniä. Jossain välissä J:n seuralainen poistuu ja J tulee mun viereen tiskin ääreen istumaan. Yritin pitää etäisyyttä, mutta ympärillä tapahtui liikaa kaikenlaista jolle nauraa, ja jutteluksihan se meni.
Sitten.
Jossain niksahtaa, että alkoholin sietoraja on tullut täyteen, ja röökillä ollessa oksensin. Siis mitä vittua? Mä en koskaan juo itseäni niin holtittomaan kuntoon, oon suurin piirtein aina ylpeillyt sillä, että mä sentäs tiedän rajani. Ai jumalauta ku nolotti, nolottaa edelleen. Vittu ei näin. Siistin itseni vähin äänin, J:lle totean vain, että nyt oon heikossa hapessa. Jonkin ajan päästä käydään vielä röökillä, jolloin J toteaa että lähetäänkö sen luo. Ei näin, ei näin. Sitten ajattelin, että miten vitussa muka kotiin asti pääsisin hengissä, tili miinuksella jo nyt eli taksiinkaan ei ole varaa. Sanoin, että on hyyyvin huono idea, oota otan kamani. Matka, joka tavallisesti ottaa vain viitisen minuuttia, kesti ainakin vartin. Ja oli mutkittelun vuoksi luultavasti myös tuplaten pitkä. Päästiin ilman suurempia ongelmia perille, rojahdettiin suoraan sänkyyn. Hetken siinä hönkäilin, kunnes joku alitajuntainen asia sai mut ylös ja vessaa kohti. Hädin tuskin ehdin ajoissa, onneksi kansi oli jo ylhäällä. Notta en mä itseäni kokonaan siihen Paikallisen eteen sitten tyhjentänytkään. Aikani yökkäilin, jotenkin kummasti keksin ottaa farkut pois ennen kuin kiipesin takaisin sänkyyn. Ja hitto kun oli heikko olo aamulla.

Kiitin yöpaikasta. Vähän odottelin, että pettääkö vatsa taas vaikka pelkkää vettä joisikin, ei sentään. Pohdin jo kotiin lähtöä, kun J sipaisee reittä ja kysyy ottaisinko farkut pois (olin pukenut ne herättyäni). Katsoin J:tä, sisällä muljahti. Älä mee tohon, sanoin. "Sori." Puren hammasta. Hetken aikaa se häärää jotain, keittää teetä ynnä muuta. Menee sitten makkariin konetta käynnistelemään, jotta saadaan musiikkia. Myyn itseni halvalla, menen kohta sen luo ja halaan. Halauksesta päästään pitkän kaavan mukaan siihen, että nyt mun tussu on punainen ja erittäin hellänä. Vittu ei näin. Ei näin.