Voiko olla enää paljon tylsempää? Istun junassa matkalla Helsinkiin. Päätin kokeilla pitkästä aikaa päivän viimeistä junaa, jolla olen eteläisillä huudeilla siinä yhdentoista maissa. Ja koska mulla on mitä ilmeisimmin jonkin asteinen aivovaurio tai vähintäänkin riippuvuus, olen menossa junasta suoraan Paikalliseen. Mulla oli vaan jo päivällä ihan sellainen olo, että jos tänään lähden kotiin, haluan käydä siellä. Tyhmää, eikö? Ei niin mitään järkeä. Mutta ehdin sinne vallan mainiosti yhdelle siiderille, tai mahdollisesti limpparille. En ole miettinyt asiaa sen tarkemmin. Mitään taka-ajatuksiahan asiassa ei ole (en ainakaan suostu myöntämään sitä itselleni, vaikkakin saattaisin ehkä haluta törmätä siellä ihmiseen tai toiseen..).
Mielessä on käynyt lievästi epämiellyttävä ajatus. Viime vierailulla J:n luona huomasin, että paikat ei ollu tarpeeksi kosteina. Aikaisemmin se ei ole ollut minkäänlainen ongelma - siis sellaista ei ole ilmennyt vielä koskaan (paitsi ehkä sooloillessa). Okei, okei. Syynä voisi hyvinkin olla krapula, jollainen mulla lievästi ehkä oli. Mutta toisaalta olin koko helvetin yön lipittänyt vettä niin kuin sieni, joten lievä nestehukka on aika epätodennäköinen syy. Mitä jos en kiihotukaan kunnolla? Alun jännitys on karissut jo kolmessa panossa?? En suostu hyväksymään moista. Kenties itse kiirehdin liikaa enkä malta antaa fiiliksen kasvaa.. Loikkaan lämmittelyjen yli suoraan asiaan. Sitä se varmaan on. Viimeksikin homma eteni sellaisella vauhdilla, että ensin herra ehdottaa krapulaleluksi jäämistä, hetki siinä virnuillaan, sitten herra kumartuu suutelemaan, mä vien käteni sen kalulle, hetken sitä hieroskelen ja sitten suurin piirtein raahaan herran makkarin puolelle. Siinä ei enää sit ainakaan mua lämpätty kyllä yhtään, kiipesin päälle, hetken se kalu leikitteli huulilla, sitten kumi päälle ja eikun asiaan. Ei sillä, että olisin edes tullut ajatelleeksi, että pitäiskö munkin saada osani jonkinlaisesta esileikistä. Ei käynyt mielen vieressäkään. Ja se taas ehkä juontuu siitä, että mä en ihan hirveesti aina innostu siitä, jos mun klittaa hieroskellaan ja pillua sormeillaan. Sormeilu on ok, ainakin jos on tarpeeksi märkä. Mutta se klitta... En tiedä miten siitä edes sanoisi. Olen yrittänyt yhden jos toisenkin herran kohdalla pyytää, että hellemmin kiitos, mutta ei sillä ole mitään vaikutusta. Hetkeksi taukoaa, ja sit jatkuu ihan samalla volyymillä. J on siitä kyllä varsin kiitollinen leikittäjä, että alun alkaenkaan ne otteet ei ole kovakouraisia. Sormi liukuu nätisti eikä todellakaan junttaa täysillä. Mutta siltikin snadisti liian lujaa. Ehkä se ei vaan tunnu siinä herran sormessa sit enää miltään? Siis että vaikeeta ois arvioida onko sopiva voimakkuus, kun se miellyttävin olis hyyyviiin hellä - sellainen että hädin tuskin sormenpäässä tuntuu. Vai pitäisikö uskaltautua pyytämään kielihoitoa? Siinäkin tosin voidaan mennä vähän liian lujaa. Se kieli on loppujen lopuksi melko karheakin, ja siihen saa voimaa aika paljon. Kun ei tarttis painaa!
Ja sama juttu muuten kaikessa muussakin. Siis että kun sitä kalua ohjailee sisään, ni jos tuntuu kovasti vastusta ni älä nyt vittusaatana junttaa kahta kovemmin! Se et tuntuu vastusta kertoo vaan siitä, että kulma on väärä eikä se suosiolla meinaa mennä oikeaan. Pitää oikein älähtää, eikä se puskeminen siltikään tahdo loppua. Joku nainen varmasti nauttii siitäkin, saatan itsekin jos olen oikein kiihottuneessa tilassa, mutta näin niinku yleensä. Jos ei mene sulavasti, hellitä vähän ja kokeile uudestaan. Mä ainakin yritän siinä vastavuoroisesti etsiä asentoa, jossa se kalu menis sulavasti paikalleen. Siitä nauttii varmaan molemmat osapuolet pidemmällä tähtäimellä. Mä jätän leikin kesken jos pillu turtuu - tai lähinnä kipeytyy - liikaa. Siinähän sitten vemputat, suatana :D. Ja jos sitä persettä tykkää puristella (varsinkin J kun oon päällä) ni voisko esittää toiveen, ettei niitä kynsiä painettas ihan niin lujaa ihoon... Niin kiihottavaa kun se kiihkeys onkin, niin se myös sattuu. Ja mä en sillai yleisesti ottaen niin innostu kivusta. Ja sitä reikää ei myöskään tarvitse venyttää kipeästi siinä puristellessa. Niin ja sitä sormea ei myöskään tarvitse työntää sinne kuiviltaan ja voimalla. Ei kiitos. Kuulostaa aivan siltä, ettei mikään menisi oikein :D. Siitä ei suinkaan ole kysymys! Kunhan innostuin listaamaan niitä negatiivisiksi huomattuja pikku juttuja.
Enää noin kolme varttia matkaa jäljellä. Tai no, sit vielä lyhyt ratikka- tai kävelymatka. Niin ja sit viel Paikallisesta kotiin. No. You get my point.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti