A damsel in distress

 
Jo nyt on vittusaatana kun panettaa mutta leikkimisestä ei tule mitään. Kovasti polttelis pöksyissä, mut heti kun edes ajattelen tekeväni asialle jotain, mieli vaihtuu eikä yhtään huvita.

Miten helvetissä mä olen pärjännyt aiemmin?!

En enää edes muista, oliko kuivan kauden alkaessa kuinka hankalaa. Siitä on niin pitkä aika. Plus se kausi tais alkaa lievällä vittuuntumisella tai itsetunnon murtumalla tai jollain vähemmän hauskalla. Lisäpontta siihen, ettei tehnyt mieli. Mutta kai se sit paineen kasvaessa liian suureksi oli vaan pakko hoidella itse pois. Ja mahdollisetsi keksin jonkun uuden kikan, josta johtuen se leikkiminen oli taas ihan mahtavaa.

Mutta nyt. Ei vois vähempää kiinnostaa. Mut kullia kyllä tekee mieli. Noin 25 tuntia vuorokaudesta. Tai ehkä vaan kuvittelen?