lauantai 22. joulukuuta 2012

Mielenkiintoisia aikoja

Joululahja oli viiniä, keskusteluja ja viittä vaille orgasmi tässä keittokomerossa. Hetken rauhoittumisen jälkeen uusi nousu, päästiin sentään keittiöstä ulos. Herra istutti mut tuolille ja jäi itse nojaamaan pöytään, apajat kutsuvasti oikealla kohdalla. Hetken hieroin kalua kädellä, kunnes oli pakko ottaa se suuhun. Imen ja nuolen, herra istuu pöydälle ja lopulta makaa siinä jalat mun olkapäillä. Siirrän huomioni kiveksiin ja katselen aitiopaikalta sen miehen reaktioita. Helvetin kuumottavaa, jos en sanois. Ihan ei finaaliin päästä kun luen herran ruumiinkielestä ettei nyt onnistu. "Vähän oli itsetietoinen olo", herra toteaa. Eipä yllätä, kun se siinä mun edessä oli melkoisen 'exposed'. Olis mullakin ehkä jäänyt laukeamatta samanlaisessa tilanteessa. Sitten totesin, että tupakat on aivan lopussa, herra antoi avaimensa ja piipahdin läheiselle 24h-huoltsikalle ostamaan lisää. Kassalla mietin, onkohan mulla nyt varmasti sievä rivi pallikarvoja suupielessä :D. J:n luona jatkettiin vielä vähän jutustelua, kunnes siirryttiin makkariin. Herra askartelee kumin paikalleen, nostaa mun jalat olkapäilleen ja painautuu sisään. Jumalauta kun tuntui hyvältä, pääsi todella syvälle ja kun vielä nostin jalat suoraan ylöspäin niin tiukkuuskin kasvoi entisestään. Hyvää seksiä ;). Ehkä viisi tuntia sain nukuttua, kunnes herään seitsemältä ja huomaan herran peitelleen mut viltillä ja poistuneen keittiöön. Hetki jutellaan, mutta siirrytään sitten takaisin makkariin. Kiipesin päälle ja keikuin siinä jalat maitohapoille. Herran kynnet jätti varmaan jälkensä mun peppuun, niin lujaa se välillä puristi. Suihkun jälkeen tapettiin aikaa jutustelemalla jostain tyhjänpäiväisestä. Viimeinen tupakka ja kiusoittelevaa suutelua, "sun on parempi lopettaa tollanen jos haluut päästä töihin asti". Arvaa tekikö mieli jäädä vaan nussimaan koko aamuksi.

No entäs sitten perjantai-ilta? Lähdin Paikalliseen melkoisen myöhään, en herran kanssa juuri mitään jutellut. Lähdin pysäkille, mutta matkalla näen kuinka joku vanhempi herra mätkähtää hankeen eikä tee elettäkään noustakseen sieltä ylös. Pakkohan sitä on jeesiä. Kiskaisen herran ylös sieltä, se on aivan naamat enkä meinaa saada selville missä se asuu ja pääseekö se kotiin. Lopulta päätän taluttaa sen taksitolpalle, en lähde sitä taluttamaan kotiin asti. Välillä J ehtii jo pistää viestiä ("hyvää yötä, jäi sanomatta") ja soitan äkkiä perään josko se olis ollut vielä lähistöllä ja päässyt auttamaan. No mitä, herra oli ehtinyt jo kotiin ja vaan nauroi mun touhuille. Sain kännisen seuralaiseni loppujen lopuksi taksiin asti, jolloin J:ltä tuli uudestaan viestiä ("hyvä että miehillekin löytyy tollasia pelastavia enkeleitä :D") ja päätin soittaa ja sanoa, että on nyt nauramatta, mua lähinnä vitutti suunnattomasti. Olin lopettelemassa puhelua sanomalla, että lähen nyt pysäkille, kun herra sanoo "ellet sitten tänne halua tulla". Joo en, mieluummin jäädyn pystyyn johonki vitun pysäkille, hah. Tottakai saavuin herran residenssille. Jutellaan kaikenlaisesta, tyhjennetään viinipulloa, same old. Sitten herra nostaa kissan pöydälle ottamalla puheeksi tän meidän touhun. En saanut oikeastaan mitään selvää siitä, mitä mieltä herra on. Tai no, J sanoi pitävänsä musta vissiin vähän enemmän kuin keskimäärin, mutta en tiedä (oikein vieläkään) oliko se nyt sitten millainen risteys. Onko herra sitä mieltä, että a) jatketaan samalla linjalla, b) lopetetaan tähän ennen kuin menee liian pitkälle, vai c) jatketaan vähän enemmän. Enkä varmasti osannut itseänikään ilmaista kovin selkeästi, sillä en kertakaikkiaan uskaltanut sanoa oikein mitään siinä pelossa, että olisin ymmärtänyt jotain väärin tai että oltais vaan aivan eri sivuilla jos paljastaisin tuntojani kovin tarkasti. Herra taisi melko suoraan kysyä että mikä mun näkemykseni tästä touhusta on, johon vastasin toimivani sen perusteella mitä alun perin oltiin löyhästi sovittu. Että yritän olla vetämättä minkäänlaisia johtopäätöksiä mistään, jos ei suoraan jotain sanota. Kaiketi olisin halunnut viestittää, että mä teen yhtä mutta saatan tuntea toista. Mä pitäydyn sitoutumattomassa seksissä koska muuta ei olla sovittu, mutta mä saatan haluta enemmän. Aika ihme jos J tuon siitä mun epämääräisestä selityksestä osaisi lukea :D. En enää edes muista kuinka kiemuraisesti se keskustelu meni, mutta sen verran kuitenkin uskaltauduin sanomaan, että mäkin pidän J:stä. Lopulta herra nousee ylös ja halaa, halaa vähän pidempään ja naurahtaa. Kysyn mitä se nauraa, "en mä naura vaan hymyilen". Mitä sä hymyilet? "No, tää tuntuu hyvältä. Täs on hyvä olla." Kovin hellää, tykkään. Sitten herra sanoo jotain siitä, että kun mä en ole koskaan juurikaan seurustellut niin se tuntuu lievältä taakalta. Saako nyt tehdä jonkun johtopäätöksen? No vittu luepa tostakaan nyt mitään selvää. Mun mielestä on perusteltua ymmärtää, että tää säätö alkaa herran mielestä olla jo enemmän ku pelkkää friends with benefits -touhua ja kenties - tässä kohtaa tulee se tenkkapoo - joko on myötämielinen tai sitten vaan yrittää hillitä ja keskeyttää touhut lempeällä tavalla. Että tolla tokaisullaan yrittää sanoa ettei pitäis lähteä sille linjalle ollenkaan. Siinä tapauksessa voisit jättää kietomatta käsiäs ympärille ja lopettaa myös sen otsan suukottamisen.

En nyt kyllä tiedä yhtään mitään yhtään mistään. Ja herra vaan vetelee sikeitä edelleen. Saako tästä mitään selvää ikinä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti