Tai kukaan muukaan, ellette halua että iho kiljuu kurkku suorana ärsytystään puskemalla esiin punaisia näppyjä. Voi luoja. Never again. Tästä eteenpäin se on vain ja ainoastaan vahaus, jos sen alueen haluaa sileäksi. Enkä kyllä siitäkään tiedä, mitä iholle käy. Luulenpa kuitenkin, ettei pientä punoitusta lukuunottamatta oirehdi yhtä pahasti. Toki täytyy toivoa, ettei tule sisäänpäin kasvavia karvoja, se vasta perseestä olisikin - kirjaimellisesti.
En voi muuta kuin nauraa hysteerisesti, sillä jos alkaisin pohtia asiaa yhtään enempää, varmaan kiljuisin kauhusta ja raivosta samanaikaisesti.
Lauantain *krhm* treeni tuntuu vieläkin. Miten niin huono kunto? Lihakset on kipeenä aika yllättävistäkin paikoista. Mutta onneksi jalat ei oo pahat. Oiskohan pitäny venytellä? Pah, tiedän kyllä lääkkeen moiseen ongelmaan: lisää treeniä ;). Ja mikäs sen parempi tapa parantaa kuntoaan..
Kävin eilen Paikallisessa. Kun siinä hetken istuin itsekseni, joku kohtuullisen söpö herra tulee juttelemaan. Tai lähinnä aloittaa keskustelun siitä parin jakkaran päästä tiskin kulman yli. Puhutaan siinä jonkin aikaa, en kyllä muista enää mistä koska yritin samalla vastata sähköpostiin olematta kuitenkaan epäkohtelias. Ystäväiseni tiskin toiselta puolen tietämättään pelastaa mut liittymällä keskusteluun. Jossain vaiheessa saapuu hymykuoppamies. En tiedä missä se oli mahdollisesti ollut ennen sinne tuloaan, mutta herran ei tarvinnut juoda kuin puolet ensimmäisestään kun jutut alkoi olla jo ihan kummallisia. Yritin pitää pokkani sähköposteja lukiessa, menin hieman hämilleni. Hymykuoppamies taisi huomata jotain, koska yritti sitten kovasti saada mun huomion kyselemällä opinnoista ja milloin mistäkin. Hän myös jossain vaiheessa lainasi tiskin reunalla ollutta pientä leikkuulautaa (ripustaen sen korvaansa) ja kysyi "näyttäiskö hyvältä jos mulla olis näin iso korvakoru?" Aihe jatkui toteamuksella, ettei herra ymmärrä miksi ihmiset laittaa naamaansa kaiken maailman koruja. Siinä vaiheessa sanoin että varoo sanojaan, mä pidin mun huulikorusta ja harmittaa yhä että se piti ottaa pois. "Mutta sä näytät paremmalta ilman sitä." Ja sitten tuli kommenttia myös tuosta oikean posken hymykuopasta - "kaivannosta" *?!?!* - ja kun olin jo älähtämässä, kommentti paljastetaan kehuksi. Miksi sen miehen pitää tehdä noin? Koska se on kännissä, that's why. Mutta kun mä en ehkä halua että se pelleilee noin, mä en halua kuulla vitsillä heitettyjä kohteliaisuuksia.
Olen aivan kamala, mutta mielessä kävi outo ajatus. Mulle tuli sellainen olo, että olisin jotenkin niskan päällä koskien hymykuoppamiestä. En sitä todellakaan taida olla, kun se pääsee jutuillaan niin ihon alle, mutta toisaalta. Mä tiedän millainen herra on sängyssä. Ja mä tiedän saavani parempaa. Se on se juttu, että olen niskan päällä. Tosin herrakin saa varmasti mua parempaa, joten puntit on tasan. Mutta nyt huomaan olevani jo paljon vakaampi sen herran suhteen. Sillä ei ole enää samanlaista vaikutusta muhun kuin aikaisemmin ehkä oli.
Ja nyt musta tuntuu pahalta. Koska ajattelin noin. Koska nyt mieleen tuli se, kuinka suloinen ja sympaattinen se herra on. Ja tuntuu pahalta ajatella siitä mitään pahaa.
Vittu mä olen sekaisin. Eihän tässä ole enää mitään järkeä. Ehkä ihan hyvä, että opinnot alkaa ja joudun lähtemään täältä hetkeksi. Saan ainakin muuta ajateltavaa. Ja mistä sitä tietää, toivon mukaan tää vuosi menee paremmin kuin edellinen, ja jopa saavutan tavoitteeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti