28

Hmmm...
Kivaa oli vielä vähän jatkaa niitä viestejä T:n kanssa.. Ja ne muuttui vaan kuumemmiksi ja kuumemmiksi. En tiedä mitä tapahtui, kun "sallin" sen mennä niin pitkälle. En sen meidän säädön lopettamisen jälkeen ole antanut niiden juttujen eksyä ollenkaan niin pitkälle, mutta nyt... En vaan pystynyt estämään itseäni.

Jutut jatkui vaikka lähdin koneelta (kiitos älykkään puhelimeni). Oli pakko poistua talosta jo ihan vaan siksi, että olen ollut visusti sisätiloissa jo kolmatta päivää. Mutta asiaan saattoi toki vaikuttaa sekin, että olin päättänyt suunnata Paikalliseen, ja T saattaisi ilmaantua sinne... Hyi, tuhma tyttö!
No, istuin tiskin päädyssä yhden siiderin verran, ja jatkoin viestejä herran kanssa. Lopulta kirjoitin, että pitäiskö mun mennä käymään. "Avaatko oven jos tuun?" "Avaan." Menin sinne. Housut märkänä. Ja sen hartiat näytti ihanan leveeltä siinä kulahtaneessa t-paidassa... Istuttiin sohvalle, juteltiin niitä näitä, ja tuhmia. Pikkuhiljaa siirsin itseäni lähemmäs sitä, mutta se on aivan liian herrasmies tehdäkseen mitään.. Lopulta kysyin, voinko mennä sen kainaloon. Ja menin. Ja tuli aivan saatanallisen kuuma. T:kin sanoi, että mä olin ku lämpöpatteri. Pyysin saada kuumemittaria käyttöön, 37,3 astetta. Eipä ihmekään jos hohkaan, se on mulle jo selkeesti lämpöä. Nojasin sen kylkeen vielä hetken, kunnes sanoin että heittää mut nyt ulos tai en jaksa enää lähteä kotiin. Olisin varmasti saanut jäädä sinne, ainakin jos en olis ollut flunssassa. Mutta kuten herra itsekin sanoi, hän ei nyt haluais tulla kipeäksi (millonko sitä ikinä haluais?) ja mä lähdin kiltisti kävelemään bussipysäkille.

Miksi sen pitää olla niin helvetillisen herkullinen kirjallisessa muodossa? Ja niin kamalan suloinen kun ollaan kahdestaan? Ja sit vaan saatanan ärsyttävä kun paikalla on muita?

Joskus mä vielä nussin sitä miestä.

Edit.
Laitoin sen sille ihan viestinäkin.

"Joku päivä mä vielä nussin sua."
"Pitääks toi nyt ottaa lupauksena vai uhkauksena? Silloin ei ainakaan kuumeisena kannata tulla käymään..."
"Ota miten haluut. Mun vaan piti sanoa se ääneen."
"Eiköhän sut jotenkinpäin oteta..."

Mitä vittua mä olen oikein tekemässä? Oon vissiin kokonaan unohtanu kuinka se koko juttu alkoi ahdistaa sillon keväällä. Kuinka se tuntui menevän liian nopeasti jotenkin turhan syvälle. Liian vakavaksi. Ja reagoin siihen siten, että alkoi vanha suola janottaa ja halusin pistää pillit pussiin, jotta olisin vapaa nussimaan ketä huvittaa.
Olenko mä tekemässä saman virheen? Toisaalta. Nyt tilanne on hieman toinen. T tietää, että mulla on pientä ohjelmaa tässä. Herra(n ainakin pitäisi kaiken järjen mukaan) tietää, etten mä halua mitään syvällistä juttua, haluan seksiä. Ja jos herra lähtee leikkiin mukaan, voisinko kenties olettaa että asia on ok hänenkin mielestään? Ettei sieltä yhtäkkiä tule mitään paskaa ja valitusta, jos mulla sattuisikin olemaan monta rautaa tulessa.

H:lle asiasta en mainitse missään tapauksessa. Sieltä tulis vaan moittiva katse ja tuhahtelua. Tosin ei se neiti kyllä olis niin törkeä, että alkais dissaamaan. Mutta ei sen tartte, mä tiedän mitä mieltä se on T:stä. Ongelma pikemminkin on se, että mä olen itsekin dissannut T:tä, kertonut H:lle mitä mieltä siitä herrasta olen (ollut ainakin), ja jos neiti kuulisi tästä uudesta säädöstä (jos se loppujen lopuksi ikinä sellaiseksi edes muuttuu, vastahan tää on ihan alkutekijöissään) niin olishan se kieltämättä ihan ilmiselvässä ristiriidassa mun aikaisempien sanomisien kanssa. Ehkä pidän tän vaan omana tietonani vielä, miksi tästä pitäisi nyt mitenkään ihmeemmin alkaa selittää ja avautua. Ja onhan mulla tää blogi, johon voin tulla vikisemään :D.