sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Change of scenery

Hesus mikä päivä.

Koko aamupäivä meni itkiessä. Mua niin käsittämättömän suunnattomasti vituttaa, kun olen tällainen pelle joka ei tiedä missä on vika mutta silti pitää ulista ja vollottaa kuin pieni lapsi. Aamupäivällä notkuin hetken myös facessa - ja tottahan sieltä tuli viestiä T:ltä. Se sai mut hajoamaan ja nauramaan samaan aikaan. Hetken aikaa juteltiin, mutta kun herra poistui koneelta, mä hajosin vaan itkemään. Yhtäkkiä en pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin sitä, kuinka paljon halusin vain tuntea sen ihon, kietoa itseni sen kehon ympärille. Ja nyt taas. Kun vaan edes ajattelen sitä. Vittu nainen, anna jo olla. Mä en kuitenkaan halua siitä miehestä mitään hiton parisuhdetta. Mä haluan vain läheisyyttä, hellyyttä, seksiä. Se mies vois olla kuka vaan, eikä kukaan erityisesti. Paitsi että tää tietysti kuulostaa nyt siltä, koska nimeän sen jonkun koko ajan T:ksi.

No. Aamupäivän hajoilut ja itkemiset ei mitenkään poistaneet sitä, että oli pakko pakata loputkin vaatteet kasseihin ja suunnata tien varteen odottamaan bussia. Ja matka meni aika hyvin, vain alkuun tuntui pahalta. Loppuajan luin niin hyvää kirjaa, että aika meni kuin siivillä. Noin kaksi tuntia sitten saavuin kämpille ja uhkuin intoa ja suunnitelmia. Purin vähän muuttotavaroita ja kävin kaupassa. Nyt kun ehdin jo hengähtää, alkaa se sama paska fiilis salakavalasti puskea päälle. Kaikki kamat on niin levällään, etten tiedä mistä aloittaa jotta tähän kaaokseen sais jonkin sortin selvyyttä. Tuntuu, että olen niin paskasti valmistautunut huomiseen, että alan stressaamaan siitäkin. Yliopistolle meneminen tuntunee hankalalta ja helpottavalta samaan aikaan: näen ihania ihmisiä ja tuttuja paikkoja, mutta myös muistan mitä pitäisi olla tekemässä ja kuinka valmistautumaton olen.

Ehkä kuitenkin olo paranee, kun näen niitä ihmisiä ja toivon mukaan kuulen, että joku muukin on paniikissa ja pihalla kuin lintulauta :D.

Onneksi muistin ottaa leluni mukaan, kunhan shark week loppuu, voin tuudittaa itseni onneen vaikka kuusi kertaa päivässä ;). Rentoutuminen on kaiken a ja o.

Edit.
Mä en ehkä kestä.

"Mä panisin sua jos olisit nyt täällä"

2 kommenttia: