sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Pääministeri

Eilen istuin "viimeistä iltaa" Paikallisessa (viimeistä, joka kesäloman nimissä voidaan laskea :D), sain istua yksin ja lukea lehtiä. Selasin molemmat iltapäivälehdet läpi, toisessa pysähdyin lukemaan jutun "liian seksikkäästä Kataisesta" - ja melkein nauroin ääneen. Onhan se Katainen aika komea, tyylikäskin jos tukka ois snadisti lyhyempi.. Mutta eniten jäin tuijottamaan herran ikää. Ja Mieleen pulpahti ajatus "olen nussinut Pääministeriä". Haahhahahahaaaa. No en tietenkään ole, mutta ikänsä puolesta kylläkin. Ei siis olisi homma eikä mikään käydä vähän ministerinkin nuppia nuolemassa...

Asiaa sivuten, HS:n Kuukausiliitteestä osui silmääni virke: mies on kuin viini - paranee vanhetessaan. En epäile. Ollenkaan. Siksi kai mäkin tunnen vetoa vanhempiin miehiin.. ;)

Takaisin Paikalliseen. Hymykuoppamies kävi siinä kääntymässä, mutta en huomioinut herraa mitenkään. Totuus on se, että en edes huomannut milloin herra sinne tuli, luin niin tiiviisti erästä artikkelia. Sitten kun korvani rekisteröivät herran äänen, jostain syystä vain päätin olla nostamatta katsettani ja sanomatta mitään. Päätin, että siinähän on, ja jos on asiaa niin moikkaa itse. Ei moikannut.
Kahden siiderin jälkeen sain päähäni olla täydellinen idiootti ja kirjoittaa T:lle fb-viestin. Kätevästi kun puhelimestakin näkee, milloin viesti on "nähty", tiesin herran lukeneen viestin noin puoli tuntia sen saapumisen jälkeen. En oo yhtään kyylä, mutta... Miksi siihen vastaaminen kesti vielä toiset puoli tuntia? Hikikarpalot nousi otsalle, ainakin melkein. Kun vastaus vihdoin tuli, kommentoin siihen jotain, ja taas hiljaisuus. Sitten join kolmannen suht vahvan siiderin, ja päätin alkaa hajoilemaan. Aina fiksu päätös. Voi kyllä. Menin tupakalle, ja ennen kuin ehdin kissaa sanoa, silmät oli täynnä kyyneliä. Jeesus mä olen joku helvetin hormonihyrrä ja hermokimppu, joka itkee millon mistäkin. Nytkään en vollottanut siksi, että herra ei vastaa mulle, vaan ylipäänsä paskaa fiilistä. Toki herran vastaamattomuus vähän ärsytti, mut en sentään ihan niin teini ole, että vain sen takia hyppisin seinille. Kirjoitin sille jonkun naurettavan avautumisviestin jossa vaan ulisin ja valitin jotain aivan saatanallista paskaa (huomaako yhtään, että mua hävettää?) - ja sit herralta kyllä tulee vastaus parissa minuutissa. Teki niin älyttömästi mieli kysyä siltä saanko tulla käymään, mutta mulla on sen verran itsekunnioitusta etten tehnyt niin, vaikuttaisin kuitenkin vaan joltain needy needy lahkeestaroikkujalta. Tosin muutaman viestin jälkeen herra itse kirjoitti, että olisi voinut kutsua mut käymään, mutta hänellä itsellään oli niin paska ilta menossa ettei halunnut "kiduttaa" mua sen huonotuulisuudella. Joo, selitys tuokin. Saanen kuitenkin epäillä. Ja tuntea itseni idiootiksi..
Ja siltikin. Silti se mies sai mut taas kiemurtelemaan, ja hymyilemään.

Pikkasen, jos en sanois, pelottaa. Tää, mihin oon tätä juttua taas päästämässä. Omassa päässäni. Ja muutenkin. Jos nyt yrittäis vähän kontrolloida, ettei menis liian syvälle taas..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti