Vitutus

Nyt meni kyllä päin persettä.

Menin Paikalliseen eilen, siellä oli hieman häppeninkiä - ja T. Ilta alkoi hyvin, nipistys perseestä ja istumapaikkakin lohkesi. Alkuun oli sellainen hulina ja meteli, ettei siinä paljon muuta voinut tehdä kuin tarkkailla ihmisiä. Kun sitten hieman hiljeni (meni lähemmäs kolme tuntia), olin itse juonut yhden siiderin ja T ainakin kolme kaljaa. En tiedä oliko se juonut mitä ja kuinka paljon ennen kuin mä tulin, mutta se alkoi olla jo vähän humalassa. Ja sitten se kuittaili Ee:lle tiskin toisella puolen. Ja sit mua alkoi vähän ärsyttää. Ilta eteni, join toisen siiderin, ja T kolme kaljaa/rommikolaa/mitä se yks jamppa sille nyt tarjosikaan. Ja sen jutut muuttui vaan ärsyttävämmiksi. Ja se itse muuttui röyhkeämmäksi, jossain vaiheessa käsi meni suoraan mun reidelle, aivan sama kuka näkee. Ja sit. Kovaan ääneen piti kailottaa, että pitäiskö mua puristaa perseestä - ja teki sen siinä samalla. Vittu että mua nolotti ja raivostutti. Jumalauta. No, en ole näistä meidän viesteilyistä sun muista sanonut, että ei mainosteta niitä kenellekään vaan pidetään ihan meidän välisenä juttuna, että sinällään en ehkä voi raivota siitä sille - mutta kun voin sittenkin! Vittu tollanen on röyhkeetä. Paitsi että jos olisin ollut toisenlaisessa mielentilassa, olisin luultavasti tykännyt siitä. Tai no, en kuitenkaan siitä, että piti niin kovaan ääneen muille mainostaa että mua puristetaan perseestä.
Ja mitä mä tein? Reideltä mä siirsin käden pois, perseenpuristelusta mä sanoin "älä" aika tiukkaan sävyyn. Ja sit? No en paljon mitään. Istuin siinä lipittäen vettä ja ärsyyntyen aina vaan lisää. Olin hiljaa, enkä vastannut paljon mitään kun multa jotain kysyttiin. Hyvin aikuismaista käytöstä...

Jossain välissä J ja hymykuoppamies oli siinä kans, tosin hymykuoppamieheltä loppui vissiin kunto kesken ja se lähti kotiin. J:n kunto oli sekin ehkä hieman kyseenalainen, mutta herra jäi siihen viereen istumaan. Sain vähän jotain juttuseuraa. Ja käytiin tupakalla. Erään kerran kun istuttiin ikkunanpielen kivellä, herra kysyy että mikähän mahtaa vituttaa kun oon niin synkän näkönen. En voinut alkaa suoraan selittää mistä on kyse, koska en itse nyt halua mainostaa T-juttua. Selitin sitten vaan jotain ympäripyöreetä, josta herra sanoi ymmärtäneensä ei-yhtään-mitään. Yllättävää sinänsä. Onneksi sain edes mielenkiintoisen sähköpostin illan aikana, sen pohjalta oli jotenkin helppo päättää lähteä kotiin. Vaikka en tosin heti lähtenytkään. Vaikka ärsytys oli niin suuri, jäin miettimään mitä tekisin T:n suhteen. Olisinko hoitanut sen kotiin nukkumaan ja lähtenyt vai jäänyt? Ärsyttävyydestään huolimatta mielessä oli myös ne viestit, jotka sit on taas aivan erilainen T (mun silmissä), ja sen kotiin viemisen arvoinen ehkä. Tai vaihtoehtoisesti mitä herra tekisi jos ilmoittaisin lähteväni nyt kotiin? Hyppäisi jakkaraltaan "joo, mäkin tästä lähden kotiin" vaikka olis puolikas tuoppi vielä jäljellä, tai jotain muuta vastaavaa? No, aivan sama, päätin lähteä kotiin. Siinä puin takkia, ja yksi tuttu herra, jonka nimeä en nyt millään saa päähäni enkä siksi voi nimetä sitä millään kirjaimella, kysyi missä päin nyt taas asuinkaan. Kerroin, ja sit herra totesi jotenkin oudosti, että niin siis meen sinne kotiin. Minne muuallekaan? Ja paranoia iskee heti, ja mietin että se yksi T:n kaveri P on puoli iltaa tuntunut vilkuilevan mua... Ja mielen perukoilla - siellä paranoidissa osassa - mietin, onko T mennyt selittämään jotain. Kuvitteliko nää herrat, että olin tullut sinne T:n takia ja menossa myös automaattisesti sen luo? Musta vähän tuntuu, että T kuvitteli mun automaattisesti menevän sen luo, kovasti se viljeli niitä vihjailuja. Eilen päivällä viesteiltiin selkähieronnan mielikuvilla, ja illalla herra selittää, että "mul on koko päivän ollu selkä ihan kipee, pitää varmaan kohta lähtee kotiin ja mennä lattialle makaamaan" *vink vink sinä tyttö siinä vieressä voisit tulla mun mukaan ja vähän hieroa vink vitun vink*. Mä en reagoinut siihen mitenkään. Miten olisin voinu? No, jälleen jos olis "julkista" tietoa tää meidän viesteily, tai ylipäänsä tää ihmeen säpinä, niin sillon tietty, mutta kun se ei sitä mun mielestäni millään tavalla ole. Pitääkö mun nyt erikseen asiasta oikein sanoa? Ja kun olin pukenut, J yllättäen halaa. Herra oli jo tupakalla ollessa ollut jotenkin hassun oloinen, tais mielessä olla vähän samat suunnitelmat kuin sillon kun lähdin sen luo jatkoille ja herra yritti suudella. Harmitonta ja ehkä hivenen mairittelevaakin. Tosin outoa. Halasin takaisin kuitenkin.

Pitäis varmaan muutenkin keskustella tosta eilisillasta, veikkaan että herra siitä itse kysyy. Ja sit mun pitäis uskaltaa sanoa suoraan, että mä en pidä niistä sen vihjailuista, mä en pidä röyhkeistä puristeluista (ellen ole erikseen antanut siihen lupaa) enkä mä pidä siitä, että se vittuilee baarin työntekijöille joilla on aivan tappokiire ja hommat räjähtämässä käsiin - aivan sama kuinka "vitsillä tai hyvässä hengessä" se ois tarkotettu. Herra oli vaan ehkä liian humalassa eilen. Että enpä ihan siksikään vaivautunut ujuttautumaan sen mukaan, koska ei siitä olis mitään hupia tai järkevää irronnut kuitenkaan.

Tänään on sit ehkä jotain hyvääkin luvassa. Ainakin jos se musta on kiinni.