92

Tosiaan. Fiilis aiheesta T on vallan hyvä. Ja kaiketi tää mikälie jatkuu edelleen. Ainakin on fb-viestejä vaihdeltu taas eilen. Mmm, kivan vihjailevia.. Ja herra on sitä mieltä, että mä kyllä vielä joskus päädyn - ja olen tervetullut - sinne kainaloon. Mikä tuntuu taas hyvältä. Vaikkakin pitänee ehkä vähän nyt ottaa kuitenkin iisisti. Se vähä mitä itseäni tunnen, tiedän että on riski sekoamisesta. Tai jostain pimahtamisesta nyt kuitenkin. Mutta toisaalta vähän luulen, että tieto herran aikeista - siitä, ettei hänkään ole etsimässä mitään vakavaa - helpottaa tilannetta sen verran, ettei tarvitse sen puolesta hermoilla. Mutta mä tiedostan riskin. Mun tunteet saattaa salakavalasti ilmaantua kuvioihin mukaan, jos en pidä varaani. En kuitenkaan tässä vaiheessa anna sen häiritä (liikaa) vaan yritän olla rauhassa ja katsoa mitä tuleman pitää.

Alan ehkä pikkuhiljaa tunnistaa, mikä mussa on vikana. Siis näiden sähellysten sun muiden suhteen. Mä haluan kaiken-heti-nyt. En malta antaa tilanteen rauhassa rakentua, vaan kaikkea pitäis saada heti ja uudestaankin mielellään jo seuraavana päivänä. Onko ihmekään, jos ihmiset säikkyy ja luulee mua hulluksi. Tai mistäs sitä tietää jos oikeasti olenkin. Mutta kuitenkin. Maltti on valttia näissäkin asioissa, mulla vaan ei sitä malttia juurikaan ole. Ja oon tosi huono hankkimaan sellaista, koska itsehillintä on vissiin jotain sellasta mitä voi syödä?

Syömisestä tuli mieleen, että on aika huono idea viettää edes muutamaa iltaa ihan vaan kotioloissa. Jostain syystä on koko ajan muka vähän nälkä, ja vaikka yrittäs olla fiksu ni silti kaapista katoo ruisleipää vähän turhan paljon. Plus on alkanu taas tehä enemmän mieli kaikkia herkkuja. Ei voi voittaa..