Jjjaaaa nyt ollaankin taas siellä pohjamudissa. Tällä kertaa ei yhdenkään miehen takia.
Mulla loppuu kohta kokonaan ymmärrys tän yhteiskunnan kanssa. Kun yrittää hakea töitä, pitäisi osata jo kaikki mahdollinen, olla kouluttautunut johonkin tiettyyn asiaan ja omata x-määrä työkokemusta. Se perusongelma kun tuppaa olemaan se, että töitä tarttis ennen ku valmistuu ja töitä tarttis että sitä työkokemusta kertyisi. Näkyy varmaan se absurdi tilanne, eikö?
No entäs sitten sellainen ihminen, joka on 20-jotain-vuotias, jolla ei ole työkokemusta nimeksikään. Sellainen henkilö nauretaan pihalle työhaastatteluista - jos se ikinä sinne asti pääsee. Vaaranahan on, että rekrytoijat tukehtuu nauruun jo hakemusta lukiessa.
Tää mun perus-negatiivinen asenteeni syö mua sisältä, mutta mä en ole onnistunut muuttamaan sitä mitenkään. Ja nyt ollaan taas siinä pisteessä, että haukon henkeä kuin kala kuivalla maalla, koska ahdistus kuristaa kurkkua ja silmät sumenee raivon kyynelistä.
Pitäiskö tästä työkokemuksen puutteesta ja työttömyydestä yrittää kaivautua ulos ryhtymällä yrittäjäksi? Nyt se kahvilanpulju pystyyn - haistakoon paska koko valtiovalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti